Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kun heikkotehoiseen sahaan laitetaan liian iso kuorma, se vaikuttaa myös kestoon.
Myös kannattaa valita – mikäli mahdollista, ohut terä.
Enpä ole ennen kuullutkaan, että puunjalostusteollisuuden ”patruunat” ovat vasemmiston kantava voima! Ilmankos sillä teollisuudenalalla ”menee niin mielettömän huonosti”, ettei pysty kuitupuusta maksamaan edes sitä, minkä venäjän puusta saa maksaa.
mehtäukko:”-Ei niitä nyt joka ilta kolmea terää rälläköidä!?
<div class=”comment__text”>On työtavassa enempikin vikaa,jos varaterä on vain kaupan hyllyllä.!”
Varaterällekin löytyy käyttöä, viimeistään silloin, kun alkuperäinen terä on loppu. 225 millinen terä on mukavampi sahata, varsinkin, jos on löytrynyt ohut terä, joka kiihtyy kevyemmin.
Raivurin terän voisi varsin hyvin teroittaa penkkihiomakoneessa, jos siihen on laittanut sopivan laikan. Toki silloin terän pitää olla irrallaan ja tuki säädetty hieman sevukallistukseen.
Pikkurälläkälläkin kätevä kaveri pyyhkäisee terän nopeasti ja hyväksi, se ei ole ihan niin kranttu kuin moottorisahan teräketjun viilaus.
On myös akulla käyviä hiomakoneita, joissa pyörii joko timanttiviila tai hiomatahna, ja – kivi. Jotkut sanovat niitä akkuporakoneiksikin.
</div>
Syrjälä Jari: ”- Miten se rälläkällä teroitetaan käsivaralla raivurinterä? Olen myös jostakin lulenut että joku oli viilannut lattaviilalla raivurin terän ja näin ollen olisi purrut pehmeesti puuhun! Miten se esim teroitetaan lattaviilalla?”
Et varmaankaan halua teroittaa lattaviilalla, mutta siimä hampaan etureuna viilataan säteen suuntaiseksi ja yhtä viilataan aivan ”kourun ” pohjaan asti. Siis jos halutaan pehmeä leikkuu, säteen suuntaiseksi, jos halutaan oikein pehmeä leikkuu (= hidas) -taaksepäin kallelleen, jos ahneempi, eteenpäin kallelleen. Hyvä viila olisi 8 tuumainen, hienohampainen viila. Joka toinen hammas 15 asteen kulmaan. Hampaan selkä n. 5 – 10 astetta sisäänpäin kallelleen.
Jovain on tehnyt klapikaupan: Myynyt mummolle 2,4 heittomottia (1 kiinto) kotiin toimitettuna hintaan 200 €.
Raaka-aineen hän on hankkinut kaatamalla kolme pihakoivua lähinaapurin pihasta, jotka hän on vienyt poispätkittynä valmiiksi ja naapuri on maksanut hänelle työstä 250 €.
Työssä hänellä meni aikaa noin kuusi kuukautta, mutta työttömänä hänellä on varaa käyttää aikaa lähes rajattomasti.
Periaatteessa metsätraktorilla ei saa ajaa kuorma päällä edes omaa metsäautotietä pitkin, koska tiehen tulee painumia. Laanipaikat pitää hoitaa metsän puolelta. Lanaus on vain silmänlumetta, kun tie on runnottu urille.
Tollo:”-Älä Jätkä viisastele kun ajelet toisten ylläpitämiä teitä ilmaiseksi. Ole vain tyytyväinen että saat teitä käyttää toistaiseksi. Kohta niitä ajaa vain osakkaat, kun kunnossapito jää ilman yhteiskunnan osuutta ja laitamme puomit lukkoon ja avaimet osakkaille.”
Ajelenpahan mitä ajelen – Yhteiskunnan rahoittamilla teillä. Viimeksi minulle on maksettu, kun olen ajellut lumilingon kanssa tietä ja liittymiä auki.
Lopetin kuitenkin sen homman, siinä maristiin tuntiliksasta, vaikka mistään eivät saa edullisempaa linoajaa. Kuluneena talvena tiet ovat olleet melkoisen kehnossa kunnossa, kun pari osakasta on silloin tällöin ajaneet linko liian ylhäällä – ilmaiseksi.
Metsäautotien voi sulkea muulta liikenteeltä, jos se on tehty puhtaasti omarahoitteisesti. Puomin saa laittaa oman tien alkuun. Kun metsäyhtiö ajaa tietä pitkin osakkaan metsästä hakattua puuta, kuuluu lanaus – ja muut lisäkustannukset tiehoitokunnalle, ei yhtiölle.
Jos yhtiö ajaa jonkun sellaisen palstan puita, joka ei kuulu tuen osakkaisiin, on yhtiön maksettava korvaus tien käytöstä.
Kuitenkin muistuttaisin teitä ”tieasiantuntijoita”, että kun tiehen on ajettu raiteisiin urat, on sen kantavan osan runkorakenne jo pilalla. Siinä ei lanaus ja lisäsepelöinti auta.
Jos olette sellaisessa käsityksessä, että Kemera – tai aiemmin Metsänparannusvaroin tehty tie kestää ikuisesti millaista käyttöä tahansa, eikä sitä tarvitse hoitaa, olette täysin väärässä.
Jos ja kun Metsäkeskus on tullut mukaan tien rakentamiseen, se on asettanut sille myös joitakin ehtoja. Yksi niistä on hoitovelvoite, joka tarkoittaa, että tietä pidetään kunnossa raivaten kasvillisuutta tiealueelta, lanaaminen siten, että tiehen ei pääse syntymään uria eikä painumia, jotka keräävät vettä.
Myös kulutuskerroksen täydentäminen paikkoihin, joissa se on ohentunut ja painunut, pitäisi huolehtia.
Metsäautoteissä pitäisikin olla säännöllinen tarkastus, jossa Metsäkeskus arvioisi tien hoitoa ja tarvittaessa joko teettäisi korjaustoimet, taikka perisi yhteiskunnan osuuden takaisin laiminlyöntien takia.
Ei Jeessi aivan jokaisessa asiassa ole pihalla, mutta Tollo on aina ja kaikessa ulkona kuin pyykkinaru.
Jeessi:”-Eikös juuri tuota tässä ole yritetty tolkuttaa?”
Kylläkyllä! Tollon tajuntaan ei aina mene muu kuin metrin halko.