Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
MaalaisSeppo. kyllä ajaminen / km voi tulla halvemmaksi, jos ajaa vain vähän ja silloin vähäruokaisella bensavehkeellä. Ei muuten.
Tosin litran – parin heitto kulutuksessa on kuitenkin pieni tekijä kokonaiskustannuksissa. Jos esim huoltokulut ovat edullisemmat, saattaa siinä tulla korjattua polttoainekustannukset.
Kannattaa toki funtsata, kannattaisiko käyttää kylvömenetelmää, vaikkapa äestyskoneen käytön yhteydessä. Siemenviljelmiltä kerätty suorastaan jalostettu siemen antaisi melkoisella varmuudella paremman perimän omaavia puuntaimia kuin alueen omat puut.
Itse suosisin kylvöä, jos vaan kasvupaikka sopisi männylle.
Tuolta Videodronelta löytyisi kyllä ihan kivoja laitteita, mutta jotta siihen hakkaisi tonnitolkulla rahaa, niin mielenkiinto pitäisi olla aika kova. Kun värkki pysyy tunninkin ilmassa, sen kanssa katselisi melkoisen tarkkaan muutaman kymmenenkin hehtaaria. Samoin voisi vilkaista hirvimetsällä, onko lähimaillakaan sorkkaeläimiä.
Kyllä se vanha ohje on pätevä edelleenkin. Siemenpuuhakkuun yhteydessä poistetaan kaikki pienet puut, maanpintaa rikotaan ja parin kesän lopuksi kontataan rikottujen kohtien yllä katsoen, onko siellä puuntaimia, joiden korkeus on ehkä muutama sentti ja siemenen kuori on latvassa (lakki päässä). Jos niitä yleisesti löytyy (tarkkaan kannattaa katsoa), siemenpuut pois , mielellään talvella.
Männyn siemenpuualueissa on nähty aina silloin, kun siemenpuiden poisto on jäänyt ”herran haltuun”, että jokaisen puun ympärillä on isompi tai pienempi aukko taimikossa, jossa mahdollisesti syntyneet taimet ovat surkeita, mitättömiä, verrattuna avoimella paikalla oleviin terhakkaisiin ja isoihin taimiin.
Onpa myös alueita, joissa jotkut siemenpuut ovat vain parinkymmenen metrin päässä toisistaan. Siellä puiden väliin on jäänyt jopa lähes kymmenen metriä leveä aukko, jossa ei juuri ole toivoa herättäviä taimia.
VT:llä ei riitä eväät, eikä edes vesi isoille puille ja pienille puille. Paraimmillaankin taimikko on kuitenkin vajaatuottoinen koko elinkaarensa ajan.
Ei kerrokkaan, mutta kun jokaisella ajoin satojatuhansia kilometrejä, ei aikaisemmilla ajoilla ja remonteilla ole vähäisintäkään merkitystä.
Tajuatko? ET! Niin arvelinkin.
Se on hieman miten sen laskee. Isot puut harvassa tuottavat massaa vähemmän kuin oikeassa tiheydessä ja pienet puut niiden alla kasvavat vähemmän kuin ilman ylispuita. Hehtaari kasvaa saman verran kuin oikeissa lukemissa oleva tasakokoinen metsä.
Halutaanko kasvattaa isojen puiden kustannuksella epätasainen ja monin paikoin ylitiheä taimikko, joka suurimmaksi osaksi kaadetaan maahan, vai halutaanko kasvattaa tukkeja TAI nuorta puuta.
Ajelin Jettalla mittariin n. 550 000 km, Audi 80 d :ssä oli 400 000, Audi A6:ssa660 000 km, kun niistä luovuin. Jettan diesel- mallia hieman olen haikaillut, koska se oli niin hyvä matka-auto.
Yhdessäkään autossa ei jakoremmiä pyörittävä pyörä irronnut, eikä edes löyhtynyt. Niissä muuten hihnan vaihdon yhteydessä se ratas vaihdetaan, samoin se pultti, jolla ratas on kiinni.
Tosin noin pienillä kilometreillä ei vielä Volkkari ole kuin joten kuten sisäänajettu.
”-Jos ja kun puut ovat hakkuukypsiä ja kasvunsa kasvaneita,miksi niitä on jätettävä jonkun ”peitteisyyden” takia?”
On varsin omituinen määritelmä. Puu lopettaa kasvunsa, kun se on muuttunut keluksi – ei ennen.
Sinulla ei tule koskaan olemaan yhtä hyvää dieseliä kuin Volkkarilla, ellet osta Volkkarin dieselautoa.
Ei milloinkaan!