Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Tolopainen:”-Miksi hankintatyönä tehtävä puutavaravalikoima on rajattu paljon suppeammaksi kuin motomiehillä. Yhtiö voi teettää esim2,6m pitkää tukkia, joka menee sorviin, miksi sitä ei saa tehdä hankintana ei myöskään pikkutukkia. Käytännössä hankintana ei kannata tehdä kuin kuitupuuta nykyisillä pelisäännöillä, eivät ole tasapuoliset. Energiarangalle on taas avautumassa markkinat, kun Kemerassa ollut tauko on vienyt varastot minimiin eli sitä voi myös tehdä.”
– Koska suurin osa hankintahakkaajien tuotoksesta on mennyt vajaalaatuisena jotenkuten kuituun, senkin kuskailu tulee aika kalliiksi firmalle. Kun ei osaa, niin ei osaa!
Harrastelijalle: Olen osallistunut moottorisahauskilpailuihinkin. Tosin en saanut osallistua aikoinaan ammattimetsurien kisoihin, koska olin muunlaisissa töissä, mutta oppilaana olin kisoissa ja myöhemmin opettajien sarjassa sekä ulkomailla heidän ammattitaitokilpailuissa ”vierailevana taiteilijana”.
Yksi Bravuurilaji on ollut koko ajan: Olen aina ollut nopein karsija! Laipankääntö on heikko laji, koska sormet ovat liian kankeat.
Kerran olen tehnyt varmasti maailmanennätyksen tarkkuussahauksessa pohjavanerin päällä.
Myös minun oppilaani ovat pärjänneet hyvin. Joka kerta palkintopallilla.
Jos ei itse hallitse vaikeiden puiden kaatamista, on edullisin tapa teettää se työ ammattilaisilla. Käytännössä KAIKKI puut kaatuvat – se ei ole ongekma.
Jeessin juttuja kun lukee, niin huomaa, että hänen kokemuksensa pihapuiden kaatamisesta on pelkkää mielikuvitusta ja päiväunta.
Harvinaisia ovat ne puut, joiden kaatumista pitää auttaa ”kaadonsuuntaajilla” ja vinsseillä / taljoilla.
Voihan puu olla pahasti toispuoleinen taikka kallellaan tai tuuli voi olla vastainen, mutta isossa puissa varsinainen voimanpeli on vaan kaatokiila tai pari. Toki vastatuuli on sellainen tekijä, että sen kohdalla kannattaa tilaisuutta siirtää.
Tarkka ja turvallinen kaato edellyttää hyvää ja oikein suunnattua kaatokoloa. Sen teossa auttaa huomattavasti, jos sahassa on pitkä laippa – siis sen pituinen, että se yltää puun läpi. Kaatokolon pohjasta alkaa pitopuu, jonka rooli on ohjata puuta täsmälleen kolon pohjan osoittamaan suuntaan. Jos kaatoloven pohjaan tulee ns. piilosahaus, voi sillä olla musertava vaikutus.
Kun pitkä terä yltää tyven läpi, sen kanssa voi kaikessa rauhassa viimeistellä pitopuun tasavahvaksi Isossakaan puussa sen ei tarvitse olla yli viiden sentin vahvuinen.
Vänkärit ja kiilat pitää laittaa sahausrakoon ennen kuin kaatosahaus on viety loppuun.
Kun puu on sahattu valmiiksi, saha otetaan pois raosta, sammutetaan ja siirretään sivuun. Sen jälkeen nostetaan vänkärin varresta ta naputellaan kiilat puuhun. Ennen kaatumista runkoon ei enää sahata yhtään sahausjälkeä.
Ei moottorisahauksen Maailmanmestaruuskisoissakaan näkynyt ainuttakaan Stalpenia, eikä etukuomaajaa, juontokourasta puhumattakaan, vaikka siellä oli maailman parhaat kaatajat ja puut olivat luokkaa 30 metriä.
Tarkkuuskaadossa koko kaatotoimitukseen saa käyttää korkeintaan kaksi minuuttia ja suurin osa kilpailijoista kaataa puut kymmenen metrin päässä olevaan paaluun nähden alle kymmenen sentin toleranssiin. Ei siinä pyöritä tyven ympärillä, eikä sahailla kaatuvan puun pitopuuta.
Onpa kiva lukea oikeiden asiantuntijoiden ohjeita isojen, vaikeiden ja erityisesti pihapuiden kaatoon.
Minä kun olen aina luullut, että Suurin, mutta ainoa ongelma on saada puu kaatumaan tarkalleen siihen, mihin sille on katsottu paras paikka kaatua. Mutta nämä asiantuntijat Tyrmäävät täysin kaiken sen, mitä olen nähnyt ja oppinut sekä tehnyt puun tarkkuuskaadon vaiheilla.
”Ei muuta kuin vinssillä nurin? Traktorilla kumoon, menee tarkasti ? Juontokouralla koukkaamalla? Kaatuvan puun suuntauksen hienosäätöä puun kaatumisvaiheessa?
Näiden sankarien tarkkuuskaadon aikana pysyttelisin vähintään neljänkymmenen metrin päässä tyveltä.
Esim niin ihanan vehkeen, kuin ”kaadonsuuntaajan” apu tarkkuuskaadossa on tarkkuuden suhteen nolla.
koillis lappi:”.Tuumitaanpa Jätkä.Kalvo painaa keinuvivun häntää alas ja jousi pukkaa takas.Nokka hakkaa sammaa koloa yhtä monta kertaa kun mäntä kiertää.Luulis nenänpään vähä tylsyvän ja pyrstön nousevan pystyyn.”
Eipä todellakaan hakkaa samaan tahtiin männän kanssa. Säätökammiossa on bensaa aika paljon, ja sen määrän vähentyessä kalvo painaa nkeinuvivun avulla neulan auki Neulan alla oleva yli kilon paine täräyttää kalvon alusen täyteen ja siinä ajassa mäntä on kirmannut jo satoja kierroksia. Joskus on kalvon nasta kulunut lähes olemattomiin, eikä se ole haitannut käyntiä. Muistaakseni neulan täytyy kestää 0,8 ilmakehää.
Pumppukalvo lätkyttää samassa tahdissa männän kanssa, mutta ei aina saa bensaa eteenpäin.
