Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kannosta päätellen kaataja on ammattilainen. Siisti kanto, hieman pitkä, mutta juurenniskojen vaikutus on sillä ohitettu.
Joopa joo. Siksi pitää käyttää ryyppy päällä.
Älkää missään tapauksessa milloinkaan menkö venyttelemään kaasuttimen neulan jousta, jos aiotte sen asentaa takaisin paikoilleen.
Neulan pitävyyden voi mitata huollon painemittarilla, eikä ole kallis toimenpide, jos itsellä ei ole mittaria. Kaikkien koppurakynsien ei pidä mennä kaasutinta avaamaan.
Kyllä kanto kertoo kaatajansa taidoista ja asenteista hyvinkin paljon. Jos esim kaatokolo on vinossa, eli toisesta reunasta alempana, puu on melkoisella varmuudella kaatunut huomattavasti eri paikkaan kuin on suunniteltu. Jos pitopuu on sahattu poikki toisesta reunasta, niin kaatuminen ei ole ollut täysin hallittu.
Korkeajuurisessa kuusen tyvessä olen myös usein sahannut ensin juurenniskat pois, jolloin kannon on voinut tehdä jopa kolmekymmentä senttiä matalammaksi , varsinkin jos siitä jotain etua.
Avaaja vain ei ole avutunut siitä, mistä on oikein kysymys.
sitolkka:”-Päinvastoin. Eihän niillä kuutioilla ole mitään merkitystä. Hintahan se on joka ratkaisee. Oikea hinta on aina se jolla myyjä suostuu myymään ja ostaja ostamaan. Siinä mitään kuutioita tarvitse edes miettiä.”
JOOPA VAIN. Jos könttäkauppaa aletaan hieroa, niin ainakin ostaja tekee arvion puustosta ja sen määrästä, tai muuten hänelläkin alkaa lähtölaskenta.
Ei ole niin hulluja ostohenkilöitä, jotka kuppilan pöydän ääressä tekevät suuria metsäkauppoja esim kartan perusteella.
Tuossa edellä on Joovaan kommentti, jossa ei ole ainuttakaan järkevää virkettä.
Puukauppaa ei mikään laki estä, jos sen tekijät ovat täysissä sielunvoimissa ja myyjällä on oikeus puihin. Määrästä voidaan sopia – sekä puumäärä voidaan todeta olevan oikean, samoin rahamäärän.
Jos aletaan mittaamaan, siitä laissa on omat määräyksensä.
Millaiset ovat pakokaasupäästöt, jos kyseessä on nykyaikainen dieselmoottori, kulutus n. 4 litraa ja polttoaine Bio-tuote, joka tehdään esim puusta?
Kun tuntuu kuitenkin, että on paljon henkilöautoille myös sellaisia rooleja, joissa sähköauton käyttö täysipainoisesti on suhteellisen ylivoimaista. Esim. pohjois-suomi on melko tyyris rakentaa kattavasti latauspisteillä.
Toisaalta pitää kuitenkin huomioida myös valtion kiristämä käyttävoimavero, joka nostaa kilometrikustannusta paljon, jos ajomäärät jäävät vain keskivertotasolle.
Sinun Volkkarillasi on ajettu vasta kolmasosa siitä, minkä sen pitäisi kestää. Ikää sillä vanhuksella tosin on jo niin, että eläkkeelle joutaisi, mutta tuollaisen auton pitäisi kestää miljoona kilometriä normaalihintaisin huoltotoimin. Nokkaketjun kestoon ei paljoakaan öljyn laatu vaikuta, kunhan märkää on.
Jos sekin auto olisi ollut oikealla automiehellä, olisi ketjun kehno laatu tullut esiin jo takuuaikana, tosin autonvalmistajan vastuu tekeleestään ei pääty takuuajan loppumiseen, vaan tuollainen tekovika on tehtaan vastuulla monta monituista vuotta. Yksikään autonvalmistaja ei tee itse noita ketjuja, joten vastuu kehnoista ketjuista on viimekädessä alihankkijalla. Auton valmistajan virhe on ollut suunnitella auto niin, että huolto / remontti hipoo mahdotonta työtä.
Sekään ei poista sitä kohtaa käyttäjän vastuusta, että huoltokirjan määräyksiä pitää totella, eli jos siellä sanotaan jakopään huolto, niin se tarkoittaa jakopään huoltoa.
Joovaan. Olet koittanut vakuuttaa lukijoita siitä, että urakoitsijat ja ostajat kusevat metsänomistajia silmään. Siksi haaveilet könttäsummakaupasta, joss rajatun kuvion puut myydään könttäkaupalla ja ilman mittaamista, eli kauppahinta on ainoa mitta.
Yksi asia on vuorenvarma: Siinä kaupassa olisi 99,9 prosenttisella varmuudella ainakin häviäjiä. Jos pannaan arviointitehtävään ammattilainen ja metsänomistaja ja kauppa syntyy, on häviäjä selvillä sillä hetkellä, kun lyödään kättä päälle. Yksikään ammattilainenkaan ei pysty luotettavasti määrittelemään esim 5 hehtaarin kuvion arvoa, vaan jokainen arvioi sen alakanttiin – ja paljon. Jos puusto on pitkää, niin myyjä iloisesti yllättyy arvioon, joka on vain puolet oikeasta.
”Asiantuntijoina” oli kyllä Neljä varttuneempaa henkilöä, joiden joukossa on Autotekniikassa kannuksensa hankkineita insinöörejä, koneinsinööriä ja myös pitkän roolin tehnyt asentaja, joka on pysynyt autotekniikassa ajan tasalla.
En kyseenalaistaisi heidän tietoa ja taitoa asiassa, ovat olleet vastikää kyseisen autonmoottorin nokkaketjun vaihto-operaatiossa mukana. Auton suunnittelussa ei ole tippaakaan suunniteltu huoltoja. = ”Täysi susi”.
Satsaus sinänsä on pieni.Noita on myös korjattu, eli niihin vaihdetaan kiihdytyspumppu, joka lähinnä on häiriön syy. Huoltoliikkeessä on myös ultraäänipesuri, jolla yritetään saada kaasutinta toimimaan, mutta menestys on ollut kehno.Tuttava oli vienyt merkkiliikkeeseen tuosta viasta ja lopuksi vaihtoivat kaasuttimen – lasku 350 €.
Kyllä sen kanssa kannattaa pari tuntia askarrella, jos sen saa itse tehtyä.
