Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jos tulppa kastuu, ei bensaletkussa ole ainakaan murtumaa. Ikinä ei ole tarvinnut sahan kaasuttimeen vaihtaa kalvoa tai kalvoja. Syy miksi pitäisi kalvo vaihtaa, on sellainen, että siihen on tullut reikä. En ole koskaan nähnyt sellaista. Kuitenkin olen avannut satoja kaasuttimia – ja koonnut ne myös toimiviksi kamppeiksi.
Nykybensa, eli lyijytön Nesteen bensa, on aiheuttanut kaasuttimen tukkeutumista, kun saha on seissyt pitkään ja bensa on kuivunut kaasuttimesta – ruskea sakka on jäänyt tukkimaan ahtaita paikkoja. Se ei aiheuta tulpan kastumista.
Ebaysta saa uuden kaasuttimen kalvosarjan hinnalla – jopa useammankin.
Firman kenttämies nauhoittaa rajat ja ajoura ynnä varastopaikat, vaikka ne ovatkin olleet jo vuosikymmenet samoilla holleilla. Esim varastopaikat ovat melko tarkkaan juuri niissä kohdissa, mihin ne esim lain mukaan saa tehdä.
Kuvioiden rajoitus on suoraan sanottuna asia, jota en ole tainnut tehdä muualla kuin kartalla. Kaikki on mennyt justihin eikä melkein.
Kyllä motollakin kolmelta kantilta tehdyllä sahauksella saa poikki puun kuin puun. Ei siinä kuitenkaan ole mitään järkeä, koska sellainen puu pitäisi työstää myös vaakasuorassa, eikä se onnisti noilla nykyvehkeillä – eikä sen pidäkään onnistua.
Esim hieman isompi saha 18 – taikka vaikka 24 tuuman terävarustuksella riittää kyllä tyvelläkin. Puun tyviosan pätkiminen siihen vahvuuteen, että motokin saa siitä otteen onkin helppo homma, jos sen osaa.
Paljon ollaan hakattu mototyömailla puita, jotka on koneelta jääneet pystyyn. Aikoinaan jopa sovittiin firman kanssa, että ne ilmoittaa meille harjoituspuiksi, joista oli hyötyä sahauskilpailuja varten.
Sahan hallinta tosi suurissa puissa luonnistuu toisilta – toisilta ei.
Tyylikkään kannon tekeminen isoon puuhun paikalla, jossa se joutuu ihmisten töllisteltäväksi edellyttää hyviä vehkeitä ja aika paljonkin taitoa.
Makarov:”-
<div class=”comment__text”>Empä taia perustella mitenkään.
Taitaa nuo Jätkänkin kirjotukset perustua enempi kirjaviisauteen kun käytäntöön. Jotenkin tullu semmonen kuva.”
Sehän on niin, että ilman pitäviä perusteita ei voi pitävästi perustella. Jos myy puuta vähemmän tai enemmän, siitä ei varsinaisesti tienestit parane, eikä huonone, paitsi kun myy jonkun toisen metsää ja saa rahat omaan kännyyn.
</div>
Serbiankuuset ovat kauniita ja kestäviä joulukuusena, niistä saa toki parempaa hintaa kuin kotimaisista ja kun sen katkaiseen pitkähköön kantoon, tulee kantoihin aina kolme uutta kuusta.
Kerran juhannuksen tienoilla yksi oppilas – täysi-ikäinen nainen, kysyi, olisko siperianlehtikuusi nätti joulukuusi. Kysyin häneltä, oliko hän nukkunut yliopiston Dendrologian luennot?
Vielä kaksikymmentä vuotta myöhemminkin hän naureskeli tapausta.
Annoin itselleni kertoa – kertoja on pitkän linjan auokorjaamomies – että Jeessin Volkkari on: ”Täysi susi”, jonka jakoketjun vaihtaminen on niin suuritöinen homma, että esim merkkiliikkeen huoltokorjaamon taksoilla Jeessin autostaan saaman hyvityksen voi kertoa kahdella, jos liike meinaa tehdä sillä kannattavan kaupan.
Elikkäs viimeinkin Jeessi teki järkevän ratkaisun, kun vaihtaa sen pois. Kauppa olisi järkevä, vaikka hän olisi vaihtamassa sen mihinkä tahansa autoon ja millaisin ehdoin tahansa.
Mittaustapoja ja -lakia on kehitelty ”maailman sivu” ja tänäpäivänä menetelmät ja laitteet vastaavat aika pitkälle nopeasta, helposta ja halvasta mittaustavasta.
Lienee turhaa hourailua kuvitella, että urakoitsijat tarkoituksella kalibroivat hakkuukoneensa mittalaitteet niin, että saavat vähemmän rahaa. Käyhän satunnaisesti kontrolliryhmä tarkistamassa puidun koe-erän. Sen jälkeen autokuljetuksessa kuormainvaa´alla voidaan ottaa vertailulukema, jonka autovaaka tai mittaportti vielä mittaa. Parhaissa paikoissa upotusmitta sanoo viimeisen sanan.
”Tarkkaa ennakkotietoa” ei ole olemassakaan, ellei vielä vedetä pystymittausta käyttöön.
