Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Ja Heppoinen?
Tuontipuun hinta tullitilastoissa on ollut jo vertailtaessa korkea, vaikka siinä ei ole esim ”metsäveroa”, joka ilman muuta pitäisi olla myös kaikelle tuontipuulle, myös polttopuulle.
Jatkokuljetus tullauksen jälkeen pitää siis vain lisätä, niin ollaan tehdashinnassa, josta puuttuu puunmyyntivero.
Vanhahkoa Corollaa ei kuitenkaan aina kannata rynnätä kauppaamaan, vaikka se veisikin pari litraa enemmän satasella kuin uusi – tehokkaampikin versio.
Kun ajomäärät ovat vähäiset, niin säästöä tulee jo siinä, että autossa on kiinni pirun vähän pääomaa, eikä arvonalenemaa ole oikeasti yhtään.
Polttoaine on vain pienoinen osa auton kokonaiskustannuksista, eikä vähän ajavan kannata alkaa laskeskelemaan uuden auton hinnan alentumisesta parin vuoden ja kolmenkymmenen tuhannen kilometrin aikana. Tulee vain paha mieli.
Pienelle bensaturbolle on karuimmat arviot olleet koneen osalta 100 – 150 tkm. Auto sen jälkeen paaliin.
Metsätoimihenkilötkin ovat toki vain ihmisiä. Vanhat Metsäteknikot (Metsätalousinsinöörit) eivät pysty sisäistämään yläharvennusta, koska he ovat koko työuransa tehneet vahvassa uskossa alaharvennukseen, joka onkin ihan hyvä ja oikea tapa. Nyt kun yläharvennus on todettu joissakin tapauksissa kannattavaksi, meinaa vanhuksilta mennä konseptit sekaisin.
Ehkä energiapuun myyntihaluisten kannattaa tehdä myyntisopimus ennen kuin alkaa savotoimaan rankaa kasoille, ellei sille ole muuta käyttöä, se on kuitenkin aika työlästä saada pystystä tienvarsipinoon.
Meidän alueen MHY:t ( 26 kpl) ovat kaikki olleet hyvinkin yhteistyöhaluisia ja varsinkin viimevuosina niissä on ollut mukava vierailla. Lähes jokaisessa on jo ollut entisiä omia oppilaita, joiden kanssa yhteistyö on toiminut erinomaisesti.
Jeessi ei ymmärrä, että on muitakin hyviä autoja ja moottoreita, kuin vain sellaiset, joita hänellä on.
Minulla oli aikoinaan Volkkarin Jetta 1,6 diesel ilman turboa ja normaali ajelussa se kulki 4:llä litralla satasen ja joskus, kun sillä ajettiin ihan tosissaan, eli nuoriso veteli menemään, oli kuluts lähelle viittä litraa satasella. Kuulemma ajoivat kolmostiellä mittarin mukaan yli 170 km /h, satoja kilometrejä, eikä sillä sen lujempaa tasaisella päässyt – ei ollut turboova. Ei tullut savua ja nokea pakoputkesta ja herkästi lähti käyntiin vielä 30 asteen pakkasesta. Ei tarvinnut hinailla, päinvastoin – sillä vedeltiin moni auto käyntiin kovina pakkaspäivinä.
”Kunnossa oleva dieseli lähtee käyntiin aina”.
Männänrenkaiden lukumäärä ei vaikuta männän kulumiseen, Männän kulumiseen vaikuttaa melko suoraan se, kuinka pitkän matkan se kulkee kierrosta kohti. Myös männän pituus vaikuttaa kulumiseen, koska sen helma klapajaa laidasta laitaan ja jos mäntä on lyhyt, se kääntyy enemmän vinoon sylinterissä, eli se ”kanttaa”.
Yksirenkaisissa männissä se ainoa rengas on usein leveämpi, kuin toisessa kaksirenkaisessa männässä molemmat yhteensä. Kaksirenkaisella männällä on mahdollista saada aikaan kovempi puristus kuin yksirenkaisella männällä.
Esim Speedvay – moottoripyörien männissä ei ole renkaita lainkaan.
