Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Katsoimme varsin tarpeelliseksi MTI – oppilaille opettaa juurta jaksaen sahapuun mitta – ja laatuvaatimukset ja niiden merkityksen. Eli jokainen teki pystyynarvioinnin, kaatoi kunnon mäntytukkeja, apteerasi ne ja jos ne hyväksyttiin, ne merkattiin ja katkottiin.
Jokainen sahasi itse omat tukkinsa ja laatulajitteli omat tuotteensa. Sitten katsottiin, oliko tukkien laadutus mennyt nappiin.
Mielestäni noin olisi syytä tehdä kaikissa metsäoppilaitoksissa, että saataisiin tukeille laadun mukaiset hinnat. Myös Motokuskeja pitäisi kouluttaa…
Nykyisin on katkontatarkkuutena +- 3cm, joka edellyttää todella toimivaa pituusmittauslaitteistoa. Metsurinmitalla ei aina pääse tyvipölkyssä ihan jämptiin mittaan, koska ”saksikoukku” saattaa kallistella tyvellä. Jos vedetään samalla kiinnityksellä toinen pölli, saadaan sille tarkempi pituus.
Tukkien nimellispituuksissa on olemassa 1 dm:n tasausvara, josta periaatteessa myyjä saa maksun.
Joskus UPM:n toimihenkilö naureskeli, että isossa firmassa kaikki on suurta, kun oli laskettu, että jos puukauppojen maksuja saisi siirrettyä yhden päivän myöhemmäksi, niin vuosisäästö olisi melkoinen. Siihen aikaan raha oli ”kalliimpaa” kuin nykyisin.
Harrastelija:”-Ei jaksa seurata samaa jankausta, on muutakin hommaa.
Mikä se oli esim. tuo tukkirungon osuus 87 dm? Eihän se ole kerrannainen 3 dm:lle eli jalkamitalle. Jos siitä napataan 2 x 43 dm, niin 1 dm saa mennä pikkutukille, jos on juokseva puu tai sitten kuidulle.
Toisaalta miksi tuo jalkamitta on jäänyt vaikka metrijärjestelmä on yleistynyt? Jollakin sahalla olen nähnyt lankkunipun tasausta isolla sirkkelillä, joten joka lankun kohdalla se desimetri ei näytä olevan kovin tarkka.
Tolopaisen runkomitta antaisi ostajalle vapaat kädet tehdä puun vaikka desimetrin pätkiin. Olen ymmärtänyt, että myyjän kannalta runkomitta on vielä hakusessa?”
Kysytkö ihan vakavissasi tuota tukin jakoväliä? Millaista jakoväliä itse ehdottaisit? Mitä ihmeellistä on pituudessa 87 dm?
Kun sahalla tehdään nippukatkaisu, niin mitä ihmeellistä siinä on? Etkö ymmärrä käsitettä Tasausvara?
En tiedä, mitä puuttuu ja keneltä, mutta kun kysyin haaran teosta, niin vastausta ei vain tahdo tulla.
Meillä oli opetuslapsilla hakkuuharjoitus ja kohde oli hieskoivun valtaama turvemaan pelto. Puut olivat melko kookkaista. olin sahalla sahureitten kanssa, kun kaksi metsätalousinsinööriä oli hakkuuttamassa. Kun sitten menin metsään, siellä oli hakatti määrämitalla koivukuitua kolmoseksi ja metrin parin lumppeja niin pirusti. Kysyin : Mitä pirua nuo lumpit merkitsee? = niissä on haara!
Ennen haarat sahattiin rungonsuuntaisesti pois – kuin iso oksa. Riitahan siitä tuli. Seuraavana päivänä Metsäliiton iso pomo kävi talossa ja istuimme kahvipöydässä, kun minä kysyin häneltä, miten on nykyään. Vastaus on: Haarasta saa jäädä pölkkyyn 10 sentin tynkä! Miksi? Motolla ei saa tehtyä lyhempää tynkää, joten se sallitaan myös metsurille.
Ei teidän tarvitse heti kurkkuun kiinni käyvä, vaikka ette tiedäkkään asiaa. Ei kaikki voi kaikkea tietää.
1 -2 :- Jos puunostaja niin haluaa, on halut ilmaistava kauppakirjaan kirjallisena.
3 : – Eipä ole vastauksessa minkäänlaista selontekoa haarasta. Mahtaako teistä kaikki ymmärtää, mikä on puunhaara? Selitykset tuntuvat ihmeellisiltä.
Latva ja haara ovat kaksi eri asiaa – tietääkseni.
Pelkän liikenneturvallisuuden takia suosin hirvien ampumista mahdollisimman vähiin. Sen lisäksi niiden aiheuttamat vahingot ovat lähes mittaamattomat, eikä hirvien omistaja = Valtio – korvaa lehmiensä aiheuttamista vahingoista kuin murto-osan.
Lisäriesaksi ovat tunkeutuneet nuo villisiat, joita täällä ei todellakaan tarvita.
