Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Tollo:”-Moottorisahan moottorin hyötysuhde on niin huono, että tuolla kahdenprosentin erolla noiden bensalaatujen energiasisällössä ei ole mitään merkitystä. Kulutus teoriassa vähän kasvaa, mutta ei käytännössä, kun sahauksesta suurin osa on karsintaa ja täyttä tehoa ei tarvita.”
Nythän se varmistui. ”Suurin osa on karsintaa” – Voihan sitä oksien kanssa tuhertaa kauankin aikaa, mutta NIIN kauan siinä ei mene. ”ja täyttä tehoa ei tarvita” – Täydet kierrokset kuitenkin tarvitaan silloinkin, eli ylikierroksilla sahan pitää määkäistä karsittaessa.
Etanolibensan väitettiin myös tullessaan liuottavan tiivisteitä ja pilaavan sen aikaisia bensaletkuja ja yleensä muoviosia.
Toki nykymalleissa polttoainepuoli on valmistettu materiaaleista, jotka kestävät myös alkoholia, kuten käyttäjänsäkin.
Ei 95 riko nykysahoja. Ainut haitta, hävittää jonkin verran tehoa. Ei huomaa käytössä mutta mittarilla sen huomaa.”
Ei riko ei- Mutta ei kyllä kiekasekkaan, jos säädöt on pielessä niinkuin on neuvottu. Sitä, että arto ei huomaa HVA:n tehon laskemista, en ihmettele yhtään.
Matalaoktaaninen ei kestä puristuksia niin kuin 98, Syttyy liian aikaisin puristuksesta ja jos sylinterissä tai männässä on karstaa. Polttaa reiän mäntään. Ei ainakaan sen takia kannata 95 okt. käyttää, että siinä muka säästäisi.
Esim Kaksitahtisissa mopoissa, joissa on Minarellin moottori, on määrätty käyttämään 98 oktaanista, koska ne ovat aika korkeakierroksisia, jolloin puristukset nousevat.
Tieliikennelain ja sen asetusten mukaan saa kuljettaa 60 litraa kerrallaan, jos asiat ovat kunnolliset = hyväksytyt.
Torppari. Kyllä kaikki käyvät 95 -oktaanisella, mutta jos sahassa on normaalit säädöt, siihen tulee urakkasahauksessa konerikko. Sahanvalmistajien ohjeissa on ollut säätöohje, että avataan suuttimia jopa 1/4 – osakierrosta, mutta sellaisilla säädöillä ei sahaa Tollokaan.
Yksi syy vaurioihin väitettiin olevan sen, että kaksitahtiöljy ei sekoittunut tasaisesti 95 okt. bensan kanssa. Kun lyijytön bensiini tuli markkinoille, piti vanhempien autojen bensiinin joukkoon lisätä ainetta, joka auttoi venttiilien toimintaa, nimenomaa liukkautta lisää venttiilinvarsiin.
Päätehakkuuikään kehittyneessä kuusikosa ilmiö näkyy selvästi, kun se harvennetaan suojuspuuasentoon. Muutamassa vuodessa on tuvi pullistunut jopa niin, että alkaa epäilyttää tyvilahon vaikutus. Kuitenkin hakkuun aikana puut ovat olleet ihan normaaleita.
Ainakin joissasin Hiluxeissa on vain 12 voltin järjestelmä, eli siinä pitää pistää akut sarjaan, ennenkuin 3,25 millinen puikko palaa ja sekin palaa vain hetken.
Tollo ei taida tietää, että kun kaksi 12 volttista 60 Ah:n akkua kytketään sarjaan, niin ollaan saatu 24 voltin virtaa 60 Ah:a. Lisäksi puhuin hitsaamisesta, en Hepin turauttamisesta.
On hitsausta ja on ”hitsausta”. Tollon ”hitsaus” on varmasti lähinnä tinausta, eli Tinurihan Tollo on.
Tollo ei tiedä, mitä höpisee. No Tollo on tollo vaikka voissa paistaisi.
Runkomuotoon on varmasti vaikuttanut harvennusmallit, joita on luultavasti käytetty ensiharvennuksesta alkaen. Puut ovat kehittäneet juuristoaan ja tyveään varmistaakseen pystyssäpysymisensä.
Kuusikon suojuspuuasennossa ilmiön näkee selkeästi.
Sepon ajatus olisi todella varteenotettava. Teltta voisi olla tehtynäkin aurinkopaneeleista, jolloin niille saisi pinta-alaa melko reippaasti. Työpäivätkin voisivat olla vähän reilumman mittaiset, kun ei olisi telkkaria ja nettiyhteyttä houkuttimena.
Lämmitys / ruokahuolto kaminalla, jolloin ei Fossiilista enää kuluisi muualla kuin mahdollisesti Moottorisahassa, ellei palaisi pokasaha – kirveskauteen.
Aurinkopaneeli sähkö on varteenotettava vaihtoehto johonkin sähköttömaan kesämökkiin tms, kunhan akut olisivat mukana juonessa. Agrikaatti pitäisi luonnollisesti olla, jolla voisi ladata akkuihin virtaa tarvittaessa.
metsäkonemiehillä on joillakin sellainen laturi asennettuna Hiluxin konepellin alle, että sen antamalla sähköllä voi esim hitsata. Sellainen laturi olisi kiistatta kätevä, mutta oli hinnaltaan aika suolainen.