Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Tollo ei ymmärrä napsauttaa otsikon päällä olevaa puunhintaa, jolloin toteutuneiden puukauppojen hinnat tulee näkyviin, eikä tarvitse itse Tollon tyyliin satuilemaan.
Anneli. Hankintalisä ensiharvennuksella on hieman enemmän kuin kymppi. Kantohinta n. 12 € ja tienvarsihinta 27 €. Eli lisä 15 €.
Tuon kymmenen kuution hakkuun jölkeen ei monikaan enää aja puita tien varteen, ellei ole traktorin ja kärryn sekä kuormaimen kanssa metsässä.
Ajatettaessa naapurin ukolla puut, ne tullenevat varastolle 5 – 7 €urolla kuutio.
Näin ollen hankintatyölle jäisi palkkaa kulujen kanssa 8 -10 €/m3
Kyllä siihen 125 mottiin asti hankintamieas työttömänä kaljottelijan voittaa, mutta eihän siinä äkkirikastumisen vaaraa ole.
Hommaa voisi laskeskella ”Lauri-Vaarin” tavoin asettelemalla omia muuttuvia tekijöitään olosuhteiden mukaan. Jos on hoitanut taimikkonsa ja enska on poistuvien puiden keskijäreydessä 100 litraa, tekisi 200 rungon kasalle laitto jo 20 kiintoa. Tuo kaksisataa runkoa päivässä on täyttä faktaa, meidän metsurioppilaatkin hakkasivat sen verran aika lyhyinä päivinä (Eivät tosin kaikki) Itse hakkasin silloin opetuskohteita valmistellessani n. 300 r/ päivä. (kuukausipalkalla)
Tollo: ”-Äsken vielä riitti kolmannes, et ymmärrä mitään nivelaisakärryistä, ne saa kaatumaan helposti, kun vetokoukku on niissä vapaastipyörivä ja ne on suunniteltu sellaisiksi, että kaatuessaan eivät kaada traktoria. Kärryä voi kallistaa myös tukijaloilla, mutta sitä ei sellainen tiedä joka ei niitä ole käyttänyt. Yleensä ei ajeta yli kuusimetristä puuta, kun sille ei ole markkinoita. En tarvitse harvennushakkuille yli kymmenen tonnin kärryä, kun kuormatkin on reilusti alle 5t. Miksi alkaisin vedellä isoja rautamääriä pitkin metsiä, sehän tulee kalliiksi.”
Kyllä Tollo on tollo, vaikka voissa paistaisi. sain käyttööni ensimmäisen nivelaisaisen kärryn v. 1982, silloin Tollo oli vielä kasvatuslaitoksessa kehittymässä oikein Tolloksi. Sittemmin hänet pantiin katkaisuhoitoon, koska ego tuli liian suureksi.
On tullut kaadettua telikärry useamman kerran. Kun kärryn teli oli tukkien ajoa varten melko takana ja siihen murjaisi kuorman kolmosta ja nivelaisan automaattiohjaus oli päällä, niin traktorissa kun oli kierrokset parissatuhannessa teki aisan ohjaus niin nopean kääntöliikkeen, että etupainoinen kärry saattoi heilahtaa hurin, vaikka silloin kuormain oli tupissa.
Onko Tollolla kuusimetrinen puutavara yli kuusimetristä? Meillä se on vain kuusimetristä.
Puolillaan oleva peräkärry on paljon vajaampi kuin Tollon täysi peräkärry.
Hankintatukin raakkiprosentti nousee rajusti siitä, mihin ammattilaiset pystyvät sen tekemään.
Tosin motokuskeiltakaan ei aina onnistu riittävän tarkasti tukin talteen ottaminen. Hankintamyyjällä taas menee metsään tuo hirveä hinku tehdä kaikki läheskään mitan täyttävä puu tukiksi.
Se on pelkästään laatukysymys.
Jos halutaan tehdä hankintahakkuuta niin, että se tuntuu kannattavalta, niin ensinnäkin pitäisi pysytellä kasvatushakkuissa. Hakkuukoneen ratustelu maataloustraktoriin edellyttää sellaisia hakkuumääriä, että suosittelen vielä harkitsemaan uuden moottorisahan hankkimista.
Parhaat mahdolliset varusteet, eli saha, vaatetus ja varustevyöpaketti hyvää laatua. Puiden yksilöintiä ja harvennusjälkeä pitää harjoitella, se ei ole itsestään selvää. Ajourat huolellisesti suunnitellen. Korjuumenetelmäksi kannattaa ottaa pitkän hakkuu ja palstalle kasaus ja opetella tekniikka. Kaadon suuntaus ja karsinta jouduttavat työtä oikein tehtynä eniten. Hakkuu aina valmiiksi asti, eli kerralla oikeaan tiheyteen, eikä mitään jälkikasailua tms.
Noilla eväillä HVA:lla 4 tankillista – Tilhillä 6 – 8 , niin kymmenen kiintoa on iltasella kasassa. (rungon keskijäreys 50 litraa.)
Tollo: ”-Käytän aina tukijalkoja olipa kuorma miten täys tahansa. En ala turhaan rasittamaan kärryn runkoa. Ainut oikea paikka kuormaajalle on nivelletyn kärryn rungolla. Mutta sitä ei sellainen tiedä, joka ei ole metsässä koskaan ajanut. Ja tukijalkoja on pakko käyttää, kun kärryn nivel käännetään maksimissaan kuormaimen suuntaan, kaatuu vaikka kärry olisi puita täynnä.”
Kun kärryn kantavuus on yli kymmenen tonnia, sen runko kestää nosturin aiheuttaman rasituksen myös nivelaisan kanssa, mutta sitähän ei sellainen tiedä, jolla kokemus on vasta ensimmäisen kärryn ajalta. Nivelaisalla saa kuormaimelle ulottuvuutta 0,5 – 1 metriä, kun antaa kärryn vielä kallistua ottosuuntaan, mutta sitähän Tollo ei ole ymmärtänyt käyttää, eikä ymmärrä – Tollo kun on.
Kun kärryyn on mätetty kuusimetristä puuta yli puoli kuormaa, se ei nosturilla enää kaadu, vaikka kuka yrittäisi.
Älä Tollo unta näe.
Jätkä on ajanut kahdeksanpyöräisellä metsätraktorilla kasvatushakkuuta ja hyvin varustetulla maataloustraktorilla tuhansia kuutioita.
Ei tukijalkojen kanssa tarvitse pelautua, jos nosturi on Takapalkissa tai tupissa. Ei tarvitse jalkoja käyttää, kun kuormassa on kolmasosa kyytissä. Pyörähtävä istuin ja tilava ohjaamo nopeuttavat siirtymistä, jos ei ole jo taakseajolaitteita.
Meillä oli avohakkuun puita ajamassa Metsäliiton urakoitsija, jolla oli vuoden aikana kuorman keskikoko 29 kiintoa.
Päätehakkuu-kuviolle ei kannata Maatalouspohjaista hakkuukonetta viedä. Siellä ei kone tule edes pysymään pystyssä, mutta puomistot ja koura ovat aivan liian hintelät kunnon tukkirungoille.
Edes nykyisin aika yleiset kaivukonepohjaiset hakkuukoneet eivät ole avohakkuupalstalle riittävän järeitä.
Ajokoneeksi voi maataloustraktorin rakennella, mutta kunnollisella nosturilla kuitenkin yhdistelmän vakaus jää kyseenalaisen pieneksi.
Kannattaa muistaa, että oikean metsätraktorityyppisen nosturin hinta uutena on samaa luokkaa kuin peruskoneen – ellei enemmänkin.
harrastelija: ”-Synnyttäminen luonnolliseti vaatii riittävän tilan, mutta eihän siinä takapenkille tarvitse molempien aikuisten ängetä.
Mini oli sentään suhteellisen tilava takaosaltaan, kun siinä etupenkit väistyivä hyvin jalkatilaa tehden. Muistan, kun huimassa nuoruudessani jokusen kerran harrastin läheisempää kanssakäymistä vastakkaista sukupuolta olevan henkilön kanssa.
Samaa puuhaa harjoitin myöhemmin pikku-Fiatissa, ja kyllä se sielläkin onnistui, vaikka nainen olikin tuntuvasti pitempi versio.
Koneyrittäjä on yrittäjä siinä kuin muutkin. Minun kokemukseni mukaan hyvä tehokas koneketju pystyy tuomaan puut metsästä edullisemmin kuin huonokuntoinen ja pienitehoinen.
Tuota koneellistautumista on laskettu aivan varmasti ihan riittävästi ja laskelmat ovat perustuneet tutkimuksiin ja tilastoihin, joiden suhteen ei takuulla ole kysymys materiaalin vähyydestä.
Kun vertaillaan erilaisia vaihtoehtoja, osoittautuu kiistatta tärkeimmäksi ominaisuudeksi tehokkuus. Vähiten vaikuttava tekijä on usein ketjun hinta. Sen vaikutus kolmen vuoden jaksossa on mitätön, kun sitä vertaa koneen tuottavuuden vaikutukseen.
Lauri – Vaari käyttää Maataloustraktorin hakkuutuloksena 10 m3 tunnissa, mutta kun sekkainen yhdistelmä viedään pienikokoiseen enskaan hakkaamaan 40 litran runkoja, jää tulos alle puoleen tuosta. Sama juttu ajon kanssa, Maatalousyhdistelmä ajaa 5 mottia tunnissa, metsätraktori ajaa 4 kuormaa tunnissa ja kuorman koko on 15 kiintoa.
