Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä Jeessi joutuu pitämään sitä kolme vuotta, ennenkuin saa sen omiin nimiinsä ja sitten se onkin kiireesti vaihdettava Pököttiin – muut eivät hyvitä vaihdossa puoltakaan siitä, minkä Osuuskauppa lupaa.
Joovain: ”-Siinä mielessä olisi hyvä että perusteltaisiin, jos jotain esitetään. ”
Juuri noita perusteluita on kaivattu niin perusteellisesti ja juurikin Jovainilta, jolta ei ole tullut edes pienintä vihjettä siihen suuntaan.
Täydellistä salatiedettä, ei sanaakaan faktaa, ei näyttöä ei mitään!
Lahoviallisen kuusen tyvipölkky on mäntymassan tekijälle kuin ylimääräinen herkkupala. Sen hinnoittelu alle kympin on kuin lievä varkaus.
Myös puolipitkän kuidun katkontaan saisi kuski puuttua, ellei ole niin läpeensä laiska ja tyhmä, kuin jotkut ovat.
Metsureilta ei tullut koskaan pitkän hakkuussa mokaa, että latvaan olisi jäänyt metritolkulla myyntipuun kokoista runkopuuta. (Tai sitten hän oli niin tyhmä, että hänestä tehtiin motokuski).
Jeessin kommenteista paistaa jo epätoivo, jota hän kokee tehtyään hätiköidyn ja huonon autokaupan, jonka järjettömyyden hänkin alkaa tajuamaan.
Mittanauhan tuunaus on järkevää, sen avulla voi helpottaa mitan käyttöä ja lisätä työn tuottavuutta. Yksi hyvä konsti on merkitä sallitut tukin mitat kynsilakalla mitan molemmin puolin. Samoin voi merkata kahden tukin pituudet alkaen 86 desimetristä. Kolmea tukkia harvemmin jaetaan kertavedolla.
Mitan päässä olevan muovi / teräsjatkos kannattaisi suojata hyvällä ohuella teipillä. Koukun lähellä oleva kumitoppari kannattaisi teipata kymmenen sentin verran mittaan päin paikoilleen, niin mitan päästä saa helpommin otteen. Koukun kiinnityslätkä on niitattu vain toiselta sivulta – Teippiä! Pianolangasta tehty saksikoukku kannattaa viilata piikkien sisäpuolelta terävän puukon kärjen malliseksi, silloin se varmasti pysyy tyvessä riittävästi ja varmasti leikkaa itsensä tyvestä irti, kun napakasti riuhtasee.
Kyllä suomessa on tehty ja tehdään kuorma-autoja, nykyään vain yhtä merkkiä.
Vanajaa tehtiin pitkään ja lyhyen aikaa tehtiin Hollming – merkkistä säiliöautoa, jonka piti olla mullistava keksintö itsekantavan korinsa ansiosta, eli kantavuus oli huomattavasti suurempi kuin rungollisissa.
Jos tasakatto tehdään, se pitää olla niin tukeva, että ei yhtään anna periksi, vaikka siihen tulisi kolme metriä lunta.
Muutenkin minulla on periaate, että lumi pysyköön katolla.
Kerran olin opintokäynnillä Tampereen yöelämässä ja puolen yön jälkeen hiippailin hotellille, talvipakkasessa, kuuntelin, että traktori pörrää jossain. Kohta hoksasin, se oli kerrostalon katolla lumitöissä! Oli autonosturilla nostettu katolle ja sama nosturi odotteli valmiina ottamaan traktorin alas. Siinä oli aika jämerä tasakatto.
Tuo kuidun katkonta harvennuksella onkin ”perseestä”, jos kuljettaja on erehtynyt luulemaan, että MAX 5,5m tarkoittaa, että mittoja välillä 27 dm – 55 dm ei käytetä lainkaan. Käytännössä metsän hakkuutähteet ovat todella rivon näköiset. Tuon vuoksi olen usein epäillyt motokuskien järjenjuoksua.
Sama juttu on tyvilumpissa: En tiedä, mitä KO kaupan papereissa lukee, mutta sovittu on, että ”Tukin laadun parantamiseksi ja tukkiosuuden maksimoimiseksi voidaan käyttää apumittaa 20 dm:iin asti.”
Noin se on ollut ja juuri tänään katselin puutavaralaania, jossa on parimetrisiä pölkkyjä nätti pino.
Ennen voi ”nuukan” sahurin kanssa sopia pikku virheet tyvessä luovutusmitan yhteydessä: esim Sovittiin tukki yksi jakoväli lyhyemmäksi, jos vian arveltiin olevan 2 – 3 jakovälin pituinen, jolloin molemmat hyötyivät.
Onkohan joku instanssi vielä maksanutkin Lauri-Vaarille tuosta ”Nollatutkimuksesta”, jossa hän on tutkinut omia muistelmiaan ja muniensa elämyksiä ehkä hyvinkin tukevassa tunnekuohussa, jonka vain pullon henki voi suoda.
Siinä voi todeta, että vielä hölmömpi on ollut maksaja, joka on rahojansa polttanut tuollaiseen ”Tutkijaan”, joka joutaisi vanhainkodin dementia-osastolle lepositeisiin Jovainin kanssa.
”Kohta ollaan kuitenkin Suomessa siinä tilanteessa, että meiltä viedään uusia autoja lähes yhtä paljon kuin niitä tänne tuodaan. Kukapa olisi uskonut tähän vielä muutama vuosi sitten!”
Suomessa kootaan uusia autoja vain siksi, että täällä on työvoima niin halpaa.
Kohta vanhaa Toyotaa ei kuskatakaan Afrikkaan, vaan tuodaan muista maista tänne, koska täällä siihen pannaan uudet pellit ja pumpataan uusi elämä koneeseen, koska se tapahtuu täällä halvemmalla, eikä suomalaisilla ole varaa hankkia kalliimpia autoja.