Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
”Maksaisin mielelläni talvilaidunhirvistä tapporahan, jos se vain olisi laillisesti mahdollista.”
Eihän sitä kukaan ole kieltänyt. Kunhan et yllytä laittomaan tekoon.
Eniten glyfosaattijäämiä on tällä aineella pakkotuleennutetussa viljassa. Suomessa tätä menetelmää ei käytettä, sillä vilja kuivataan kuivureisssa.”
Ei käytetä EI. – ENÄÄ!
Tuleentunuttakin viljaa kuivataan, jos se aiotaan myydä tai varastoida.
”Suomessa ei pakkotuleennuteta leipäviljaa” – Juolavehnää tosin torjutaan ennen puintia!
Tuon rikoksen toteuttajat ovat kyllä tunnistettavissa ilman valvontakameran kuvaakin. Petos on tapahtunut, eikä olisi vääryys, vaikka teollisuus tuomittaisiin maksamaan kaikille huijatuille korvaukset, joiden yhteissumma olisi oltava useampi Miljardi.
Metsäliiton toiminnan rinnastaisin suoraan ja törkeään varkauteen, koska se on ollut olevinaan metsänomistajien omistama osuuskunta.
harrastelija:”-Muistaakseni pinta-alaverotuksessa verotettiin maapohjan mukaan. Se varmaankin oli sikäli tasapuolinen, että siinä otettiin myös sijainti huomioon.
<div class=”comment__text”>Ennen metsänomistaja tunsi metsänsä. Takkatulen ääressä tabletin kanssa on vähän vaikea verrata arvioita tositilanteeseen. Jos on sijoittanut metsäomaisuuteen, niin yleensä hyvä sijoittaja on tutustunut sijoituskohteeseensa.”
Miten verottaja otti sijainnin pinta-alaverotuksessa huomioon? Minulta on tainnut tuollainen seikka jäädä kokonaan huomioimatta. Sen toki tiedän, että verokuutiometrin hinta oli hyvinkin erilainen eri pitäjissä, mutta se ei suoranaisesti johtunut sijainnista.
Pinta-alaverotuksessa verotettiin maapohjan kasvukyvystä, ei siitä, paljonko se kasvoi puuta ja millaista puuta.
</div>
Luomu-tuotannossa ei käytetä kemiallisia ”kasvinsuojeluaineita”. Se, samoin kuin keinolannoitteiden käyttö on saatu jätettyä pois luonnonmukaisessa tuotannossa ja täytyy myöntää, että osa luomutuotteista myös maistuu paremmalta – puuta en tosin ole maistanut.
Pellolla kemian käyttö tuntuu järjettömältä, mutta metsässä se on varsin luontevaa ja edullista.
Kahvin makuun vaikuttaa vedenlaadun ja kahvilaadun lisäksi valmistustapa. Kahvia valmistettaessa ei vesi saa kiehua, vaan ”kiehahtaa”. Nokipannukahvia valmistettaessa saattaa kiehumista tapahtua liikaa ja valmis juoma kitkeröityy. Myös se, että kahvinporot makaavat pannussa valmiin kahvin joukossa heikentää laatua.
Itse valmistan kahvini – varsinkin termospullossa mukaan otettavan – Perkolaattorilla, joka suodattaa kahvin, eikä makuuta sitä porojen seassa. Juoma on kannussa hyvin lähellä kiehumapistettä ja sen kun kaataa vedenkeittimellä ”tulistettuun” terästermokseen, saa putelista laadukasta kahvia vielä iltapäivälläkin.
En pilaa kahviani makeuttamalla, enkä valkoisella nesteellä, vaan juon sen ”raakana”.
