Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
No kyllä sitä sitten voisi kunnon Vietnam-veteraanin tavoin kahvikupillisen oikeaan käyttövoimakkuuteen laimennettuna kietaista. maku ehkä ei ole ihan parhaasta päästä, mutta eipä tuolla muuta vaikutusta tainnut olla terveeseen Kenraaliin.
Sese vaan on sillälailla, että kasvatettaessa liian tiheässä nuorta metsää – esim. 3000 r/ ha – se hehtaari kasvaa tasan tarkkaan saman kuutiomäärän, kuin 1800 rungollakin.
Hehtaarille tulee ensiharvennus, jossa runkoluku pudotetaan tuhanteen, eli hyvin hoidetussa metsässä poistetaan sadan litran runkoja 800 kpl, tiheässä kidutettuja runkoja poistetaan 2000 kpl.
Kuvitellaan, että poistuma kuutioissa on sama.
Hyvin hoidettuun metsään jää voimakkaita runkoja väh. 100 kuutiota / ha. tiheässä olleeseen metsään jää 50 – 60 kuutiota / ha, joista tuuli ja lumi tuhoaa osan ja joiden elpyminen harvennuksen jälkeen kestää vuosikausia.
Hakkuukoneen kuljettajalta kuluu aikaa molemmissa alueissa yhtä kauan runkoa kohti. Keneltä on pois suurempi hakkuukustannus?
Metsään jää latvapuuta toisessa palstassa ainakin kaksi kertaa enemmän. Mistä se erotus puuttuu?
Kun minimikuitupölkyssä on 14 litraa puuta, niin Tollommankin hankintamiehen pitäisi tajuta, että sellaisia menee kiintoon 72 kpl, elikkäs Tollolla menee kiinnon hakkaamisessa aikaa kolme tuntia ja kolme Tilhin tankillista bensaa.
Todella tuottoisaa puuhaa.
Tanelille: Kyllä ne pikkutiet, joiden varrella / päässä ihmisiä asuu, on oltava auki aina.
Koulukuljetukset eivät paljoa maksa, pieniä koululaisia, joille ei koulukuljetukset kuuluisi, pitäisi pystyä laillisesti lasten vanhempien kuljettaa kimppakuljetuksina vaikka vain keskenään jakaen kustannukset.
Ambulanssikyyti on tietenkin suhteellisen kallista, mutta jo pitkät taksikyyditkin maksavat aika paljon.
Poika joutui käymään Meilahdessa lukemattomia kertoja ja reissu kesti aina yön yli.
Matkat maksoivat luokkaa 1,5 K€, joten hintaakin tuli , vaikka varmasti hoito maksoi monin verroin enemmän.
Vaiva oli kuitenkin sen verran vakava, että usein oli myös oma saattaja matkassa.
Kyllä muutaman kerran heitettiin ambulanssikeikkakin, niiden hintoja en tiedä, koska ne olivat sairaaloiden sisäisiä kuljetuksia.
”Omasta puolestani aattelen että voisi tuota kokeilla. Alkuinvestointi ei nyt ihan kauhea ole. Jossain toisessa firmassa myytävänä 50 pakurin ”saastuttamaa” tappia 170 €:lla. Valmiiksi huonossa hapessa olevia koivuja löytyy omiksi tarpeiksi.”
Onko jotenkin etua, jos koivu on ”valmiiksi huonossa hapessa”. Kun luulisin, että ei haittaa, vaikka puu olisi terve, 15 – 20 senttinen ja kovassa kasvukunnossa.
Suuri ei ole kaunista. Pienemmät sairaalat ovet monessa mielessä edullisempia kuin muutama sairaalabakteerin ja homevaurioden riivaama suursairaala.
Yliopistollisissa keskussairaaloissa on juurikin tuo ”kärki” ja niiden erikoistumisella voidaan kustannuksia vähentää hyvinkin voimakkaasti. Helsinki on vaan niin sivussa valtakunnallisesti ajatellen, että pelkästään matkakulut ja ylimääräiset yöpymiset pääkaupunkiseudulle nostavat kustannuksia sekä asiakkailla, että myös KELA:ssa.
Kun sairaaloissa on suunnilleen kaikki vuodepaikat aina täyskäytössä, niin pitänee Dollopaisen sairatuttua hänet sijoittaa ulkohoitoon kevyelle kenttävuoteelle.
Jos vaikka Dollopbaise onkin sitä mieltä, että Taka-Hikiälle ei saada samoja palveluita, kuin Helsinkiin, niin totuus on tavallisen kuntalaisen kohdalla se, että Helsingissä pääsee ehkä yksityislaakärin vastaanotolle samalla jonotusajalla kuin Taka-Hikiällä kunnalliseen terveyskeskukseen.
Meillä on homma aika hyvin hoidon puolesta ”hoidossa” ja erikoislääkärien vastaanotolle pääsee nopeasti, onpa myös pikapalvelu, jossa pääsee paraimmillaan heti päivystävän lääkärin puheille. Ajanvaraus toimii koko päivän, samaan kimppaan kuuluvia sairaaloita on muutaman kymmenen kilometrin etäisyydellä, eikä sieltä tulla hakemaan sairasautolla, vaan sinne pääsee oman terveyskeskuksen ambulanssilla.
On toki niin, että täältäkin kuljetetaan Helsinkiin erikoissairaanhoitoon joitakin, mutta se johtuu siitä, että siellä on maan ainoa sen alan sairaala.
Aivan yhtä hyvin Meilahden sairaala toimisi vaikkapa Ilmajoella, halvemmalla vaan pyörisi siellä.
HVA:n öljypumppua ei tarvitse putsailla koskaan, se on varmasti parempi kuin halvan Tilhin pumppu. Se, että Tilhin pumppu yleensä kestää pidempään kuin saha, ei vielä todista, että pumppu olisi hyvä, mutta sen se todistaa, että saha on löyhä.
En usko, että Dollopainenkaan on sahaillut samalla Tlhillä edes kahtakymmentä teräketjua loppuun, ellei lasketa kiviin sahattuja ketjuja mukaan, jotka ovat menneet uudehkoinakin pilalle.
Nuo ”hienot korkkisysteemit” ovatkin säännöllisessä käytössä osoittautuneet suhteellisen epävarmoiksi. Kun kaiken lisäksi niistä tulee kahvi lähes joka mallista liruttelemalla, on usein parempi avata korkki ja kaataa muki täyteen.
Olen tavallaan ollut aitiopaikalla, kun syksyisin uudet oppilaat ovat tulleet uusien termoksiensa kanssa, niin hekin vertailevat tuotteita keskenään.
On pulloja, jotka eivät pidä lämmintä, on pulloja, joiden korkit temppuilevat jne.
Hieman kalliimmassa pullossa kannattaa säilyttää ostokuitti, jonka perusteella saa tavaran vaihdettua.
