Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Eipä metsäautoteitä ajeta murskaimilla, eikä muillakaan koneilla. Metsähallituksellakin on periaate, että tie tehdään – savotat sen tien vaikutusalueella hoidetaan – ja tie jätetään herran haltuun.
Kun tulee seuraava kerta, tien reunat hoidetaan, tie kunnostetaan ja käytetään. Pitäisihän tien raviojan takaakin ”murskata pajut ja muukin vesakko, jos tietä rasitetaan, koska se ei kuivu, kun puskat sitä varjostaa.
Eri asia on sitten runkotiet, joissa on liikennettä koko ajan. Ne myös lanataan ja aurataan kelien mukaan.
arto on tehnyt tahdilla, joka vastaa hyvinkin puutuomaksen kauhuskenariota. Kuuden tunnin työpäiviä reilusti alle kaksisataa /v ja hehtaareita samaa luokkaa.
Ainakin, jos uskoisimme hänen omia kertomuksiaan metsätyön tulosten suhteen -ja miksi emme uskoisi, hän on niitä toistellut vuosikausia ja ilmeisesti myös raivuritöitä on tullut tehtyä jo muutama vuosikymmen.
Aikoinaan, kun olin Metsähallituksella töissä, tulivat markkinoille Huskun 165-raivurit. MH osti niitä valtakunnallisestikin aika paljon ja valjasti selkävaivaiset metsurit niitä käyttämään.Ensin aloittivat aikapalkalla, sitten urakalla, jolloin MH vähensi sahan osuutta palkoista. Kohta metsurit ostivat omat sahat ja tekivät hehtaaritaksalla. Meillä oli kolme RS-miestä, tekivät läpi kauden yli hehtaarin päivässä. Silloin kaverit vaihtoivat uuden sahan n. kolmen vuoden välein ja oman kirjanpitonsa mukaan sahasivat sillä n. 600 hehtaaria.
He olivat paksun lumen aikana vuosilomalla – ja lomautettuina, Liiton päiväraha oli talvella heillä niin korkea, että saivat parempaa päivärahaa kuin terve mies sai M-sahan kanssa tukkimetsässä.
Silti heitä ei kadehdittu, koska kukaan ei halunnut selkävikaisten miesten joutuvan hakkuulle tai istutuksille. Käytännössä he olivat työktvyttömiä, mutta ”Ei temppu ole mikään – kun sen osaa”! (Tarkoitan raivaussahan käyttötekniikkaa, joka puutuomaksella taitaa olla täysin hakusessa)
JeeZZillä on omatunto alkanut kolkuttaa, kun hän on hoksannut, että Pulterin ihailu olikin pelkkään houreiluun pohjautuvaa tietämättömyyttä.
Kuitenkin – jos taimet ovat suht arvokkaita, kannattaisi varmaan käyttää taimitassuja heinäntorjuntakeinona. Sorkkaeläimille voisi kokeilla pelkkää varoitusnauhaa ja vaikka joitakin heijastinnauhan palasia.
JeeZZin voisi värvätä hirvenpelättimeksi, hänellä on siihen lahjoja.
Noin viiden vuoden työkokemus alalta on koulutuksen jälkeen suunnilleen riittävä näyttö siitä, tuleeko kaverista sellainen ammattilainen, joka lakaisee kahdensadan työpäivän aikana Etelä-Suomessa kaksisataa hehtaaria. Rutiinilla se tehdään, ei kaljakuppilassa.
Jos ei sillä kokemuksella siihen pysty, niin syy on joko työhalut, epäsäännölliset työpäivät, sairaus, alkoholismi, taikka sitten vain huono maastokelpoisuus ja Stihl.
On tietenkin kelejä, joissa ei käytännössä kannata lähteä ainakaan pusikkoa raivaamaan. Saha tietenkin joskus tekee tenän, mutta ammattiraivaajalla on varasaha parinsadan metrin säteellä.
Jos ala on niin vaikea, että sitä ei päivässä saa 0,1 hehtaaria enempää, ollaan menty työmaalle, joka ei ole sopiva raivaus-sahatyöskentelyyn.
Oli meilläkin kerran yksi ”hakamaa”, jossa 15-metrinen puusto – lähinnä harmaaleppää, piti harventaa ja suojella alla olevia kuusentaimia sangen tarkasti.
Moottorisahalla se piti tehdä, mutta kyllä siitä huolimatta kolmessa päivässä harvennettua / hehtaari oli tulos. Kun poistuin, ei yksikään kuusentaimi ollut vioittunut, paitsi lepän juurella olevat, joita oli varaa harventaa.
Visa, ”Taivahan tosi” on, että kaikissa uusissa autoissa ei ole tuhkakuppia tehtaan jäljiltä, minullakin on kaksi autoa joista tuhkis puuttuu.
Eikä ole sytkääkään, mutta usb – ym ulosottoja kyllä on edessä ja perässä – ja onpa siinä välilläkin. Sytkäliitäntääkin löytyy,mutta ei sytkää.
Ympäristö tykkää, kun natsat heitellään tielle ja tien sivuun.
Joillekin terän teroitus ON liian vaikea opetella ja toisaalta monet on vähäänkin leikkuutehoon tyytyväisiä.
Ihan sama sävel on kaikessa muussakin.
Visakallo tykkää ajaa autolla, jossa on uuden auton tuoksu, eikä tuhkakupissa yhtään merkkiä tupakasta. Jeezzi tyytyy Letukkaan, kun se on niin iso, tuntee itsensä puoli metriä pidemmäksi.
arto tykkää raivata vähintään hehtaarin joka päivä hyvillä vehkeillä. Jollekin muulle riittää kymmenen aaria päivässä.
Kun tavallinen terä on teroitettu ja haritettu kunnolla – ja pitää terän koko ajan terävänä, alkaa päivän tuotos riippua enää sahaajasta ja hänen tekniikastaan. Tietenkin sahan pitää myös olla hyvä.
Pienin raivuri,mikä on minulla ollut, oli Huskun 39 ( tai 36) . Harvensin sillä männyntaimikkoa, n. kaksimetristä, hyvin vähän koivunvesakkoa. Saha oli just niin hyvä kuin sellainen työ tarvitsi. Silloin oli melko uusi malli Huskulla 140, joka ei ollet yhtä hyvä, vaikka sen sai kiertämään enemmän.
Kun teillä raivurin terä karkaa oikealla olevaan kiveen tai mättääsee / jätettävään puuhun, niin syynä voi olla: haritus liian pieni, liian vähän kierroksia, tylsä terä, huolimaton sahan ohjaus ja sahaus terän ”nopealla” puolella.
Visakallo. Työvuoron aikana 24 kotikäyntiä?
Kotien välimatka ei voi olla kovin pitkä – metreinä ilmaisuna – ei kilometreinä?
Hoitsut ovat toki palkkansa ansainneet. Lisävoimaa kannattaa yrittää palkata vaikkapa tuolta filippiineltä, josta ilmeisesti koulutettua hoitsua saisi nopeasti kielikylvyn avulla töihin.
Samalla ehkä saataisiin verenvaihtoa Suomalaisten perimään. Hakijoilta jos saisi vielä valokuvan ennen valintaa, että voisi avittaa myös Suomalaisia ”Tolopaisia” saamaan huomattavasti nuoremman, mutta myös hyvännäköisen emännän.
Pitkässä juoksussa tuo Tolopaisen Pisnesmalli sähkömarkkinoilla on paras mahdollinen, jos markkinatilanne pysyy ennallaan.
Vanhalla laukkuryssällä oli hyvä liikeidea: Hän myi ”Rosentin voitolla. A – Mink mie markall ostan, sen kahell myön”
Tolopaisen kertoimet vain ovat paljon kovemmat .
Nyt ottaa pattiin, kun Suomeen ei olla rakennettu reippaasti enemmän Ydinvoimaa. Olemme myöhässä, mutta jos kaikki olisivat olleet mukana mahdollisuuksien mukaan voimaloiden omistajina, ja meillä olisi vaikkapa 50 Loviisan kokoista voimalaitosta enemmän, niin olisihan mukavaa myydä sähköä Eurooppaan.
.
