Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Parasta olisi hakata n. 6 metristä. Muistan Puolustusvoimien harjoitusmaastossa, kun ”ensiharvennusta” tehtiin lehtomaiselle kankaalle. 5 kpl kuusimerisiä tuli samasta rungosta ja vielä jäi pari metriä latvusta. Käytännössä jokainen pölkky kaatui valmiiksi kasaan. Poistuma oli 120 – 150 kiintoa hehtaarilta. Hakuun jälkeen kun käveli ajourien välissä, oli kuin tukkilauttaa olisi kävellyt. Puusto oli jo sen verran järeää, että kun oli oikein hyvä keli, sahattiin kuusi tankillista päivässä. Sahan HVA 254 ( Maailman paras saha kokoluokassaan).
Älä ryyppää niin paljon, niin muisti toimii paremmin.
Bensatankki oli 0,7 l.
Nykyisissä on pienempi, mutta kulutuskin on pienempi. Kunnon ammattisahan tankki kestää niin pitkään, kun kasaa pöllit heti kun ne on valmiina, että ensiharvennuksella neljä tankillista päivässä on jo hyvä suoritus.
Olen aina sahannut / kasannut tankillisen yhteen menoon – sitten tauko, jossa teroitus, tankkaus ja kahvi/ leipä. Saha käyntiin ja sama peli.
Toisaalta olen joskus teurastanut sellaisia kuusia, että tankillinen on kestänyt alle 15 minuuttia.
Jos saha on raskasruokainen, se pitää huoltaa / säätää. Taikka vaihtaa parempaan. Toisaalta on niinkin, että kun sahata jukertaa puolikaasulla, tylsällä ketjulla sakeassa savupilvessä Tilhillä, niin voihan siinä huono tulos tullakin.
Kunnollinen muovikiila taitaa maksaa kympin verran. Tammilankkua ei kympillä saa ihan mahdottomia, vaikka ei sen tarvitse ihan ykköslaatua olla.
En ole puhunut ammattimetsurista, joka ei saisi enempää kuin vajaat kaksi mottia tunnissa.
Jos runkojen keskikoko tuplaantuu, eli nousee 120 litraan ja pöllit tehdään selvästi pidempiä, niin tuosta runkomäärästä tulee kaksinkertainen määrä kuitupuuta.
Itse olen lähes parhaassa iskussa ollessani hakannut ennen kouluun lähtöäni kaksimetristä kuitua tankillisella keskimäärin 300 kpl ja joka päivä neljä tankillista, eli n. 1200 kpl / päivä. Mutta en ollutkaan silloin ammattimetsuri.
Kun sitten myöhemmin tein avohakkuuta kuusivaltaiseen tukkimetsään, minulle annettiin aina palstat, joissa oli noin 600 kiintoa pystymitattua puuta. Se tuli aina valmiiksi kahdessa viikossa, eli kymmenen työpäivää.
En halua tästä jauhettavan enempää, olen niin kyllästynyt yhteen ja samaan.
Poltinpuurisujen kasvattelija siellä lässyttää, mitä vanhan romuvolkkarin työntelyn lomasta jaksaa. kun ei pysty risukkojaan harventamaan oikeisiin arvoihin, niin risumies kun heitti lusikan nurkkaan, Harjavaltaan on kehittynyt uusi risujen jemmaaja.
Taimikonhoito raivaussahalla oikeisiin lukemiin on se paras ja halvin keino. On järjenköyhyyttä yrittää kasvattaa ensiharvennukseen asti 3000 r / ha. Jo 2500 on ehdottomasti liikaa.
Silloin kun harvennukset on tehty oikeassa ajassa ja – voimakkuudessa, ei tule ongelmia myöskään ensiharvennuksessa.
Nyt taitaisi vielä tulla matikoita oikeanlaisilla katiskoilla helposti. Ne kun ovat kosintavaiheessa.
Sitten pitää houkutella yrittäjät ”Mynämäen Muna Ja Tomaatti – yhdistyksestä”. Myös jättikanalat – ainakin broilerkasvattamot – tarvitsevat paljon lämpöä ja happea.
Kyllähän se tahtoo mennä korjuukustannuksiin tuo ensiharvennuspuun hinta. Puut kun pitäisi saada vielä poiskin metsästä.
Kuitenkin, jos poistuvien puiden järeys on edes kohtuullinen, eli 60 litraa, niin ripeä metsuri tekaisee siitä tunnissa 30 x 60 l. eli 1,8 kiintoa. Kyllä siitä jää vielä ajopalkan verran.