Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Normaali-ihmisellä tuollaiset 500 litran rungot ovat parhaassa arvokasvatusvaiheessa, jossa nykytiedon mukaan olisi taloudellista ja edullista harventaa yläharvennuksella, joka painottuisi kahden tukin puihin.
Jäljelle jääviä yhden tukin puita voisi sitten kasvatella kunnes ne ovat hakkuukypsiä.
Kun on kyse hoitometsistä, puusto on niin nuorta, että se on vielä hyvässä timmissä vaikka lannoittaa.
Avohakkuu ja sen jälkeiset uudistamiskustannukset nollaavat helposti tuloksen, koska metsästä on vuosikymmenten ajan vain kustannuksia.
Tuohon metsänraiskausintoon auttaisi, jos tukin minimiläpimitta nostettaisiin 25 senttiin latvasta mitattuna. Loppuisi tuo kouhotus Metsähallituksessakin.
Enskassakin voi katkonta vaikuttaa saantoon. Olen monasti käynyt hakkuutyömaalla, jossa kuidun tavoitepituus on vaikkapa 5 metriä. Jopa kahdeksanmetrisestä kuiturungosta on tehty vain tuo viitonen ja loppu kolme metriä on jäänyt metsään. Kuidun mittahaarukka on kuitenkin 2,7 – 5 metriä.
Toinen moka on kakkosharvennuksessa mahdollinen ja se on silloin, kun tyvestä tempaistaa tukki, joka on ”liian pitkä”, eikä rungosta voi tehdä toista tukkia. Jos pikkutukkiin tai parruun menee suotta tukkia, on hävikki selvästi syntynyt.
Jätkä on ollut Metsätilojen kauppa- koulutustilaisuuksissa ja siellä maan johtavat asiantuntijat osoittivat kiistatta, että myyjän ei kannata hakkuukypsiä metsiä myydä minkäänlaisiin arviotyyppisiin mittauksiin perustuvilla laskelmilla.
Kun vanhoja metsätiloja on myyty huutokaupalla, on varsinaisina huutajina olleet poikkeuksetta metsäammattilaiset ja jos ei joku äveriäs lantapaukku ole ostanut tilaa omansa jatkeeksi, on ammattilainen vienyt hyvät metsät, jotka on parturoitu puoliksi huudon maksamiseen. Loppu puolikas onkin sitten voittoa.
Tuossa on vain se pieni juju, että Jeessin vankkumattoman mielipiteen mukaan kaikki ne, jotka eivät ole ehdottomasti samaa mieltä hänen hankinnoistaan, vaikka hän vaihtelee niitä kuin tuuliviiri suuntaansa – ovat tyhmiä, vanhanaikaisia , köyhiä ja riippuvaisia perillistensä avusta vaikka tilanne on justiin toisinpäin.
Kannattaisi Tollopaisen pitää edes tietämättömyytensä salassa. Siemenpuita jätetään hehtaarille 50 – 150 kpl.
Jopa kaikkein tolloin tajuaisi, jos viitsisi katsoa, että siemenpuualue näyttää joltain muulta kuin päätehakkuukypsä hyvin hoidettu metsä.
Voin varmuuden vuoksi paljastaa, että suurin ero on siinä että siemenpuina on vain joko Mäntyjä tai rauduskoivuja. Päätehakkuukuviolla saattaa olla kaikkia mahdollisia puulajeja, mutta huomattavän paljon enemmän.
Myytävillä metsätiloilla on lähes aina järeät metsät parturoitu, mutta parhaassa lykyssä siellä on huomattava osuus pinta-alasta nuorta metsää.
Jos kuvitellaan, että nuoret metsät ovat hyvässä kunnossa ja ne ovat vaikkapa taitavasti ensiharvennettu. Laskutehtävä Tollopaiselle: Kun runkoja on 1000 kpl / ha ja runkojen keskikoko on 120 litraa, paljonko tuossa nuoressa metsähehtaarissa on puuta. Kun metsätilassa on 20 hehtaaria nuorta kasvatusmetsää ja 20 hehtaaria juuri avohakattua osuutta, paljonko on keskimäärin hehtaarilla puuta.
Jatkotehtävä onkin: Kun nuo nuoret puut ovat järeytyneet kahden tukin puiksi, joiden D 1,3 on 25 senttiä ja keskijäreys 400 litraa, niin paljonko tuon 20:n hehtaarin puumäärä on lisääntynyt, vai onko lainkaan?
Kyse ei ole jättipuista. Järeämmät tyvet tuottivat vaikeuksia metsäomistajille siinä vaiheessa, kun sahat asettivat maksimikoon tukeille. Onneksi vaneritehtaat alkoivat ottaa ”ylijäreät” pöllit ja maksaa niistäkin samaa hintaa.
Kuitenkin – jos kehitysluokkaan neljä päässyt kuvio on hakattu alle lakirajan, (alle 200 mottia /ha) Niin se on silloin hakattu vajaatuottoiseksi ja tempun seuraus on ollut raastupa ja tuomio metsän hävittämisestä. Puun myyntitulot valtiolle ja tekijä linnaan.
Jopa siemenpuiden poistossa saattaa tulla puuta hehtaarilta yli 200 mottia.
Valehtelemisellakin pitäisi olla jonkinlainen tolkku.
Kun meillä on aluesuunnitelmien mukaan keskimääräinen kuutiomäärä hehtaarilla luokkaa 150 K-m3 / ha, ja siinä on otettu mukaan myös aukot ja taimikot, niin voidaan hyvinkin päätellä, että 200 mottia hehtaarilta keitysluokassa 4 on selkeästi vajaatuottoinen.
Meillä hakattiin metsurivoimin avohakkuuta, jossa oli pystymittauksen perusteella n. 750 kiintoa hehtaarilla. Kymmenien hehtaarien päätehakkuita on tehty, joissa puuta on tullut hehtaarilta yli 550 kiintoa.
Kun rinnantasalta väh. 33 sentin kuusirunkoja on hehtaarilla 400 kpl, on niissä puuta väh. 400 kiintoa.
