Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Sinun olisi pitänyt sitä fundeerata, kun aloit autokuumeessasi meuhkaamaan. Olisihan siinä ollut oikea autokin myynnissä, eikä mikään Ranskanpulla.
Kyllä kai se on käyttäjästäkin kiinni – se kesto. Foortti tarvitsee monoa.
Kyllä meillä ajettiin Ransuilla paljon ilman remppoja. Helposti 300 000 km ennen kuin kori alkoi olla kypsä.
Kun tuli nuo luiskanokkaiset transut, niin ainoa merkittävä haitta oli, että olivat todella hyvän kulkuisia, niissä oli myös etupää rakennettu niin, että paksussa lumessa se höyläsi lumet konepellin alle – ihan täyteen, tuli ongelmia (valitettavasti). Ja älyttömän hyviä lähtemään pakkasellakin käyntiin.
Jovain. Minä olen aina tiennyt, mikä ero on pystykaupalla ja hankintakaupalla. Myönnän, että olen tavannut yhden metsänhoitajan, jolla ei ollut hajuakaan noiden kauppamuotojen eroavaisuuksista. Nyt ole täällä palstalla tavannut sinut, jolla myöskään ei näytä olevan hajuakaan asiasta. Eli teikäläisiä taitaa olla suomessa kaksi.
Maksajalla on oikeus saada maksustaan kuitti. Puutavarayhtiö saa kuitin, kun on maksanut kauppahinnan puunmyyjälle. Puunmyyjä ja todistuksen verottajaa varten.
Asia on sillä hoidettu.
Jovain: ”Keskustelussa väitetään, että myös puunhankinnan kustannukset sisältyvät lopputuotteen hintaan. Eli jo kerran metsänomistajalta perityt kustannukset peritään toiseen kertaan lopputuotteen hinnasta.”
Milloin sinulta on peritty puunhankinnan kustannukset? Esitä kuitti.
Lopputuotteen maksaja maksaa kaiken, eikä kukaan muu. Lopeta tuo hullua näytteleminen.
Mersun takaveto on jo kauan näyttänyt närhin munat monelle yksioikoiselle. Sen valtti on ollut aina taittuvuus ja nivelletty aleksi, eli pyörä pysyy aina suorassa kuormasta riippumatta, ei niin kuin oli Fiat 600-mallissa tai alkuperäisessä kuplavolkkarissa. Taittuvaa taka-akselia on toki muissakin, paremmissa kulkijoissa.
Kyllä jäiseen ylämäkeen on etuvetoisella ainakin yhtä vaikea nousta, kuin hyvällä takapotkuisella. Veikkaan, että Audikin kiipesi Kaipolan hyppytorniin ensisijaisesti takapyörien voimalla.
Visakallo: ”Kyllähän ne valtiontakaukset vain tahtoo meidän veronmaksajien piikkiin mennä. 90-luvulla maksettiin mm. pari risteilijää, kun karibialainen tilaaja jätti ne maksamatta. Itäistä Saksaa jälleenrakennettiin suurilla summilla palkkaturvan muodossa. Valtiontakaukset ovat taas viime vuosina moninkertaistuneet ja kyllä niistä aina osa tahtoo maksuun mennä. Eihän niitä takauksia muuten pyydettäisikään.”
Finveran pomo on ihan toisenlaisen käsityksen vallassa. Brasilian keikasta arvio on 55 miljoonan tappio, kun vastuunkantajat ovat maksaneet omat korvauksensa.
Karibian risteilijätkään eivät tainneet jäädä käteen, vai onko niitä näkynyt Etelä-Satamassa laituriin kytkettyinä?
Toisaalta on helppoa ja turvallista mennä takaamaan sellaista kauppaa, josta saa aina rahansa pois, kävi miten kävi.
Finvera ei ole sama kuin valtio!
Eikös tuo 543 olekin Japanilainen tekele? Minusta HVA, kasvaessaan 242:sta 246:ksi ja siitä vielä karvan verran yli 50 kuutioiseksi on koko ajan parantunut niin, että en ottaisi 543:sta ellei raha sitten olisi liian suuressa roolissa. Sama huskun tekniikka on Jonseredin sisarmallissa. (halvempi?)
Kannattaisi Tilhin 241:n kohdalla kokeilla yhtä hammasta pienempää vetorissaa. Tiedän, että kaikki palstalla ovat isomman rattaan kannalla, mutta voin vakuuttaa : – He eivät tiedä, mistä he puhuvat!
