Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jeessille on aivan turha esittää mitään sellaista vertailua jossa Pösö ei pärjää. Kaikenmaailman turhaakin turhempi tilpehööri on hänellä kaikken tärkeimpiä valintaperusteita kunnes löytyy sellaisia, joita ei ole Pösössä.
Noin yksioikoinen logiikka ei voi olla kenelläkään muulla kuin todella yksinkertaisella tyypillä, joka on toki aina hyvin onnellinen – jopa naureskelee itsekseen.
Kyllä metsäala tarvitsee koulutusta nimenomaa suorittavan työn tekijöiden osalta. Käytäntö on näyttänyt, että kuljettajakoulutuksesta tulee aika paljon ”nahkamunia”, eli kavereita, joilla ei ole todellisia työhaluja ja niitä, joilla ei kertakaikkiaan motoriikka riitä urakoitsijan elättämiseen, sekä niitä, jotka eivät osaa tehdä kunnollista jälkeä – niin tavarassa kuin harvennuksen laadussa.
Suorituksissa on niin valtavia eroja, että ei uskoisi samaksi metsäksi, kun vertaa eri kuskin jälkeä. Menee tukkia kuituun, ei tule sahakuitua / parrua, isoja latvoja väärän katkonnan takia, jätetty huonoja, vaikka on otettu hyviä, kolhittu jääviä, ajouraverkko suunniteltu ja toteutettu päin persettä. ynnä kaikkea mahdollista.
Jovain: -”Ei epäilystäkään hyvillä kohteilla, eikä tarvitse hävetä hinnasta. Miten se olisi Jätkä sovittuun kuutiomäärään asti ja hyvä urakka siihen päälle? Toimii harvennuksella paremmin.”
Mitä tekemistä tuolla olisi Laserkeilauksen kanssa? Toimii ainoastaan silloin, kun on keilattu 500 kuutiota järeää tukkia ja tulee vain 100 kuutiota ensiharvennusmäntyä.
Seison silloin mielelläni myyjän paikalla.
On pitkäaikaistyöttömiä, joille takaisin työelämään sopeutuminen on vaikeaa. Kaikkenaan aamulla työpäivään alkaminen, työmatka, työjaksot taukojen väliää ja työpäivän pituuteen totuttelu ovat varmasti joidenkin elämänrytmiin aikamoisia muutoksia vuosien toimettomuuden jälkeen.
Jos homma on tukityöllistämistä, niin kustannuksia se nostaa hyvin vähän, koska ”kulukorvaus” työpäivää kohti on kovin pieni.
Muistaakseni se rulla kääntyy karikassa joka puolelle ja se juippi, joka meille esitteli sitä, kaataessaan kuorman päälle, käänsi rungon kätevästi rullalle, hänellä taisi olla parikin rullaa laitteessaan. Poikittain kaadettu runko kääntyi kätevästi kuorman suuntaisesti
Hepo oli käynnissä koko ajan ja nopeasti mies tekaisi kuorman päälle ajaen sen ajouran varteen.
Se on pitkälti kyllä makuasia. Tilhissä on miellyttävä käyntiääni, Ruotsalaisissa on ääni, josta kuullee, että ”Nyt lähti”.
Mutta Jos olisi tasaisia sarkoja, joita sahaisi vertaillen, niin ainakin äkkiä huomaisi, että toinen syö bensaa enemmän ja toisella tulee aluetta valmiiksi nopeammin.
Gla. Nopeus tulee siitä, että katsoo valmiiksi JÄÄVÄT puut, 2 -3 kpl. Normaalisti niitä on paljon vähemmän kuin poistettavia.
Meillä poika sahasi 490 :llä, jonka kaasutin alkoi reistaamaan. Otti sitten HVA:n jo vuosia vanhan raivurin mallia 520 – ja totesi: -”On aivan eri maailmasta, miksi noita muitakin myydään?”
