Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Alapalokattila toimii ihan hyvin sekä klapeilla, että hakkeella ja varastopesällä sen täyttökin pitää tapahtua sangen harvoin. Stokeri hoitaa melko vaivattomasti hakkeensyöttöä, kunhan hakesäiliö on toimiva.
Pitäisin kuitenkin hakkeen poltto / varastointilaitteet kernaasti piharakennuksessa, jolloin hakkeen käsittelyn voi tehdä hieman reilummin – esim etukuormaajalla tai kippaamalla. Hakkeen tekijät ja toimittajat ovat ehkä jääneet hieman paikoilleen Dallaamaan, eivätkä ole hankkineet esim kasettijärjestelmää, jonka avulla homma tapahtuisi siististi.
Voisi myös olla maahan upotettu hakevarasto, josta kierukka siirtäisi hakkeen liekkimaljaan.
Tilhin suodatinongelma oli mallia Tolopainen, eikä enää nykyvehkeissä ole esiintynyt. Väärän värisiä suodattimia on kyllä ollut sekä H:ssa. että T:ssä.
Joskus oli mallia kivipölyn suodatin, mutta sekin hoitui, kun jälleenmyyjä havahtui. Myös ns. ”uitetuissa” sahoissa on ollut vääränmallisia suodattimia.
Muuten: Kasettimallinen suodatin on rakennettu sellaiseksi, että se voidaan avata ja huuhtoa / puhaltaa sisältä ulospäin puhtaaksi. Silloin ei suodatinverkkoa pilata.
Arviot ovat arvioita. Ei kai kukaan ole niin tollo, että luottaa pystyssä olevan puuston arviointitulokseen, vaikka se olisi tehtykin Laserkeilauksella. Kas kun ei ole mitattu LED-tekniikalla. Moton kouran tekemä mittaus on luotettavin, tehdäänhän se puhtaalla puulla ja lipsumattomin rattain. Vaakamittauksessa tulee aina varsinkin talvella muutakin tavaraa kuin vain myyntipuuta, eikä vaaka punnitse metsään jääneitä puita.
Tehtaalla suoritettu mittaportti – taikka ihan keppimittaus on vain suuntaa antava. Tarkka kontrolli olisi upotusmittaus, mutta siinäkin metsään jääneet puut puuttuvat, samoin jää nipussa antaa virhettä tulokseen. Upotusmittaus on ainoa, joka mittaa täydellisellä tarkkuudella puutavaran tilavuutta. Siinä ei kosteuskertoimia tarvita.
On tosi, että Tilhin ”Kompensaattori” ei muuta seossuhdetta – se pyrkii pitämään seossuhteen samana, vaikka suodatin on tukossa. oikeassa hakkuutyössä Tilhin suodatin piti puhdistaa kaksi kertaa päivässä, eli parin tankillisen välein. Niis siitä sai ulos sen vähäisen tehon, mikä siitä oli mahdollista saada irti.
Kompensaattori vie aika reippaasti tehoa, kun suodatin alkaa olla likainen. On selvää jokaiselle (melkein)- että kun suodattimen läpäisykyky on pienentynyt ja seosta korjataan pienentämällä bensiininsaantia, ei kone saa täyttä määrää ilmaa, eikä bensaa = tehot laskee.
Nuo vanhat Tilhit olivat maailmanennätysluokkaa ilmansuodattimensa sotkemisessa. Joskus näytti siltä, että sen aikaiset Tilhit työnsivät sahanpurutkin suoraan kaasuttimen ja ilmansuodattimen koteloon.
Kyllä siinä vaiheessa, kun pitää alkaa kattila – ym järjestelmää uusimaan, kannattaa maalämpövaihtoehtoa harkita vakavasti.
Vesikiertoisen ollessa valmiina, ei liene ylimääräisiä kustannuksiakaan. Omasta metsästäkään eivät kuivat puut tule pannuhuoneeseen ilmaiseksi ja voi olla, että vapaaksi jäävä aika on arvostetumpaa kuin ”liika” työnteko.
Jalkamiehen lienee lähes turha mennä kahlailemaan hankeen, ei sinne kannata silloin mennä, kun lunta on valtavasti, onhan sentään lumetontakin aikaa olemassa.
Traktorihommat ovat eri juttu, ainakin etenemisen suhteen. Kyllä nelivetoinen menee, vaikka lunta olisi enemmänkin, kunhan laittaa kunnon neliselkäketjut kaikkiin pyöriin. Kasojen ottaminen hangen alta onkin sitten eri juttu, jos ne on tehty lumettomaan aikaan.
