Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Metsäkeskuksissa on jo valmiiksi joutilasta porukkaa, joka ehtisi kevyesti kiertämään leimikot. TE_ toimiston popula ei talvella paljo ulkona viitsi liikkua, mutta kun niille päivärahat maksettaisiin, niin alkaisihan se kiinnostaa.
Työ on joka tapauksessa suunnilleen sitä, että kun tietää kuka ajaa, ja tietää kenen kone, niin tarkastus on tehty todella nopeasti ja halvalla.
Noiden tarkastusten perusteella olisi varmasti mahdollista luoda sertifikaattijärjestelmä, jossa kuljettajille ja koneurakoitsijoille määriteltäisiin luokitus, joka perustuisi työn jäljen laatuun. Tällainen laatuluokitus olisi julkinen ja sen perusteella voisi valita ostajan tai urakoitsijan oman mieltymyksensä mukaan.
Toki pitäisi myös kuljettajalla / urakoitsijalla olla mahdollisuus valita leimikoista niitä pois, joista ei millään keinolla saa oikeasti minkäänlaista tulosta. (Jeessin pöpeliköt)
Tilastot ovat osoittaneet, että sahatavarapuolella vientisahat saavat keskimäärin ”tilin” noin 9 kuukauden kuluttua siitä, kun tukkipinoa on alettu sahaamaan. Saattaa kulua jopa vuosi, ennenkuin tilitys tulee. Se on vakava paikka yritykselle, jonka pitää ostaa vuosi tukkia ennen kuin tili varmasti tulee. Eikä sahaus, kuivaus, lajittelu ja satamaan huolehtiminen ole ilmaista touhua.
Kun on oikeanlaiset sukat, niin ne eivät kastu normaali-ihmisen jalkahikoilulla. Armeijassa käytetään nahkajalkineita, vaikka ne on lähes jalkaan sopimattomat sen vuoksi, koska ne on helppo korjata jalkinekorjaamolla.
Kumisaappailla me ainakin paljolti liikuttiin, varsinkin hiihtäessä ja talvella muutenkin, koska leudolla säällä lumessa nahkajalkine kastui vuorenvarmasti, ei hiestä, vaan ulkopuolisesta kosteudesta.
Minä käytän normaalisti kesällä vain urheilusukkaa ja talvella sen päällä purjehdussukkaa. Helly – Hansenin purjehdussukka on todella hyvän tuntuinen ja se uudistuu aina pesussa. Oikein kylmällä se kannattaa pitää karva sisällepäin ja leudommalla kelillä karva ulospäin.
Vilppulan ympäristössä MG: llä on iso suu ruokittavana, eikä se suu tule tyydytetyksi kuitupuulla.
Esim UPM:n tilanne lähistöllä on aivan toinen, kun sillä on Jämsässä sahan lisäksi sellua ja paperia tuottavat tehtaat, jotka nielevät melko mukavasti kuitupuuta. Samoin on sillä Porissa rinnakkain saha ja kuiduttava teollisuus.
Kannattaa pistää naama muistiin niiltä ostomiehiltä, jotka vastaavat tarjouspyyntiin.
MG on aivan samoin voittajapelureitten lypsylehmänä ja pelureista huomattava osa on täsmälleen samoja kuin UPM:n ja SE:nkin.
Metsäliitto on osaltaan suomalaisten piensijoittajien omistuksessa ja hyvä edes niin.
Voittomarginaalia arvioitaessa pitäisi ottaa ja laskea vaikkapa karkeasti Miljardin voitto yhtiölle, joka on käyttänyt raakapuuta 20 miljoonaa kuutiota.
Paljonko voittoa on tehty yhtä raakapuukuutiota kohti?
Jos ja kun – Firma saa ostettua leimikon pystyyn ja sillä on aikaa kaksi vuotta korjuun tekemiseen, niin onko ”etumaksu” niin suuri, että yhtiö ei pysty sitä Miljardivoitoistansa nipistämään? Minun ymmärrykseni mukaan yhtiön kannattaisi joka tapauksessa tehdä ostoja niin paljon, että ainakin vuoden pystyvarastot olisivat sovittuina.
Naapurilla oli kauppa sovittuna lähes kahden vuoden ajan ja juuri äsken hakkasivat ja pistivät pinoon – etupäässä koivukuitua, joka on suhteellisen järeää.
Saas nähdä, kuinka liukkaasti varasto tyhjenee.
Voipi olla, että meikäläisenkin kannattaisi hankkia nastapohjaiset kengät. Kenkien sopivuus on kyllä aika tärkeä juttu, jos niillä pitää tallustella pidempiä aikoja tai jopa matkoja.
Tuo mekanismi, jolla nastat saa piiloon sisäliikuntaa – esim kaupassa kävelyä varten – on hyvä vaihtoehto, mutta miten kengän muut ominaisuudet sitten kohtaavatkaa?
Kun ei liukkailla liikuta, minä normaaleissa kulkemisissa olen jo vuosikausia käyttänyt Grocseja, jotka on helppo livauttaa jalkaan, eivät hierrä eivät kierrä ja ovat keveimmät mahdolliset. Autollakin ajaessa toimii, kunhan muistaa kääntää kantaremmin paikoilleen.
Nastoja tarvitsen vain ja ainoastaan liikkuessani pihoilla ja sivutiellä, eli jäätiköllä. Maastossa on ole ikinä kaivannut piikkejä kengänpohjiin, en ole edes suunnistaessa maastossa juurikaan juoksuaskelta ottanut – enkä ota.
Kun hintoja vertaillaan, niin olisi hyvä, jos verrattaisiin samoihin tai edes saman tasoisiin – mieluusti parempiin ja edullisempiin.
Minulla ei ole Sievin kenkien lestistä hyviä kokemuksia, samoin ulkomaisten valmistajien lestit ovat kapeammat kuin parhaat kotimaiset, eikä ole hyvä, jos sen takia joutuu ottamaan pari numeroa liian suuret.
Nastat olisivat ulkona hyvät, mutta niillä ei oikein sisätiloissa voi kävellä. Joulun tienoilla oli piha todella liponen ja silloin olisi pitänyt olla piikit jalan alla. En tiedä, menikö polvesta jotain, mutta kyllä repäisi niin Perusteellisesti, että meinasi itku tulla.