Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Suoriutuva on siis nähnyt joitakin, mutta aivan liian myöhään, kun on kaatanut sitä viimeistä puuta, josta liituri on henkensä edestä paennut.
Voisi tulkita niin, että: ”Motokuskit eivät näe liito-oravia”. (ennenkuin on liian myöhäistä)
Videon hakkuukone on kyllä kätevä -onhan se Ruotsalainen. Haamu-uralla se pystyy tekemään ihan tehokkaasti tuon kokoluokan puustoa ja ajourat 20 metrin välein.
Ajokone saisi kyllä olla sellainen, että kymmenen kiinnon kuormat kulkisivat kevyesti. En tiedä, miten videon kone kuskaa kuormaa.
Hakkuukoneena Sampo on verrokkina hieman isompi ja tehokkaampi. Kun siinä on vain neljä pyörää, se ei mutkassa murra maata niinkuin telakone.
Kuitenkin yrittäjän on saatava riittävä ansio ja vertailukohtana täytyy pitää keskiraskaan hakkuukoneen tuntituotosta ja se kertoa hakkuutaksalla. Tuntipalkan pitäisi tuollaisellakin koneella olla väh. viidenkympin korvilla, että yrittäjällä olisi mahdollisuus.
mehtäukko. Eppäilen, että saako isolla metsäkoneella paremman tilin kuin R-sahalla, kun ollaan taimikkoa harventamassa.
Jos vaikka sillä joku saisi enemmän valmista tunnissa, niin eipä paljoa kuitenkaan jäisi plussalle, mutta edellyttää kyllä sahamieheltäkin, että homma tapahtuu.
Hyvä RS- kaveri tekee tiliä taimikossa, eikä kustannukset nouse hirveiksi. Tunnustan, että raivurin kanssa olen vielä oppipojan asteella, koska olen sitä työtä tehnyt hyvin vähän. Pari raivuria on ladossa kyllä valmiina, mutta enpä taida enää alkaa tekemään edes ennakkoraivausta, yrittäjä kertoi taksansa olevan 350 €/ ha. Jos ajattelis, että kaksi tankillista päivässä, niin puoli hehtaaria uskoisin juuri pystyväni tekemään: Kyllähän siinä työttömän voittaisi!
Isommissa kaupungeissa on todella helppoa säästää sähköä korkean hinnan – kulutuksen aikana, kun katkaistaan vain virta koko kaupungista aamulla – ja kytketään takaisin illalla. Haja-asutusalueella sähkönkäyttö on niin pientä, että sillä ei ole sanottavaa vaikutusta sähkönkulutukseen.
Elintärkeät toiminnat varmistetaan agrikaateilla ja se on siinä. Kun korkeasta kerrostalosta katkaistaan sähköt, eivät ihmiset turhan takia änkeä kaupungille kuluttamaan. Teollisuuslaitokset ovat pimeänä, eikä edes ratikka kulje.
mehtäukko kertoo realistisen totuuden.
”Rihveli” on tuottavuudeltaan niin pieni, että vaikka se olisi miten mukava ja kestävä laite, se ei ole kannattava, vaikka kuluttaisi löpöä vain litran tunnissa.
Korjuujälki sillä voidaan tehdä ihan mukava, koska se ei tarvitsisi varsinaisia ajouria lainkaan, mutta joka tapauksessa sen täytyisi kulkea monesta kohdasta useasti, joten maastoon helposti jäisi jäljet.
Terrillä oli varsin maastokelpoiset hakkuu – ja ajokoneet, joilla tekivät näytöstä täällä aikoinaan. Kurakoksihan se meni, pyrkimys siihen, että ajoura on vain sen levyinen, että kone juuri mahtuu puiden välistä, on kuolleena syntynyt ajatus.
Kovapalaterä on ”Huoltovapaa”, eli sitä ei tarvitse harittaa ja se tulee harvoin terottamalla paremmksi. Mutta sitä huippuleikkuutehoa, mikä peltiterällä on jokaisen oikeaoppisen teroituksen jälkeen – kovapaloilla ei saa.
Koko kupletin juoni on teroittajan taito. Kun osaa teroittaa nopeasti ja hyvin, niin terä on aina kuin juuri teroitettu. Kovapäisimmätkin raivurit tunnustavat, että terä ei kahden tankillisen jälkeen ole ihan niin hyvä kuin teroituksen jälkeen, mutta sitkeästi jurnuttavat koko päivän teroittamatta. Kovapala on koneteroituksen jälkeenkin yhtä pureva kuin peltiterä kahden tankillisen jälkeen – siis ”ihan hyvä”.
Se kovapaloilla sahaileville suotakoon, vaikka salainen tieto onkin, että on olemassa myös timanttiviiloja, joita voi porakoneella pyörittää – ja hahpaaseen tulee oikea leikkuusärmä.
En ole yhtäkään terää tavannut, joka olisi aivan kelvoton ennenkuin sen on käyttäjä pilannut.
Poisluettuna eräs halpakaupan kovapalaterä, jonka hampaiden ”jättökulma” oli niin pielessä, että hampaan ”kantapää” kantoi sahatessa. Eikä sillä sitten saanut muuta kuin varpuja ja heinää, mutta huonosti niitäkin. Hintaa oli kuitenkin reilu 30 €.
Joskus on uudessakin terässä esim haritus liian pieni, se korjaantuu parissa minuutissa.
Teroitus on yleensä tehty koneella, jolloin rinta on liian suora – Pyöreällä viilalla tai hiomapuikolla se tulee kourumaiseksi, joka keventää lastun irtoamista.
Viilan koko pitää olla mahdollisimman suuri, mutta sen pitää kuitenkin upota hampaaseen riittävän syvälle.
Terän paksuudeksi haluaisin 1,5 – 1,6 mm, koska nautin sahan hurjasta kiihtyvyydestä, enkä halua kytkimen luistavan siinä vaiheessa yhtään liikaa.
On totta, että riittävän kova puristus tuottaisi rutikuivaa turvrpellettiä, tehtiinhä turvebrikettejäkin puristamalla – että vesi turskui.
Näin ollen turpeen tuottaminen sujuisi läpi vuoden, ellei liian kylmä talvi jäädyttäisi liiaksi turvetta. Kaivukoneella vaan turvetta suosta vaunuun ja sillä suoraan prässiin. Voisi toki olla jo kaivukoneen kauhassa mankeli, joka puristaisi turpeen puolikuivaksi.
Taisi olla Vapon turpeenjalostustehtaalla Peräseinäjoella laitteet, joilla tehtiin turvepellettejä ja niistä jotain koksia jota käytettiin grilleissä, ahjoissa ja vietiin Viskimallasta tekeviin yrityksiin antamaan turvesavun aromia maltaaseen.
Nykytekniikalla tuokin vaihe olisi varmasti tehostettavissa ja automatisoitavissa niin, että koneet rullaisivat 24/7 pellettejä, eikä toiminta saastuttaisi nostovaiheessa vesistöjämme.
Se, että Pohjois-karjalassa on korkeimmat siirtohinnat, on hyvinperusteltavissa sillä, että siellä asiakasta kohti on varmasti aika pitkälti sähkölinjaa ylläpidettävänä.
Sähkön tukkuhinta lienee siellä sama kuin muuallakin, eli kallis sähkön hinta kertoo vain sähköyhtiön ahneudesta.
