Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kokenut sahanlaittelija käyttää sahaa ensin lämpimäksi, sitten saha pannaan maahan käymään tyhjäkäyntiä. Seuraavaksi saha kaadetaan suht nopealla liikkeellä kaatoasentoon. Jos käynti nopeutuu, alapuolen stefa vuotaa. jos sammuu, vika on jo aika paha. Sitten saha käännetään pystyyn ja käynnistin alaspäin – sama juttu.
HVA:n stefat on yleensä kiinni laakerissa, joten sekin menee vaihtoon. Voisi olla hyvä vaihtaa myös vauhtipyörän puoleinen stefa laakereineen.
Vanha sahuri pyörittelee aina käytettyä sahaa kokeillessaan sahaa kyljeltä toiselle.
Katsotaanpa:
Käytetty MB suomessa 30 000 €, Samanlainen Saksassa 22 990 €, Sama Ruotsissa 21 535 €, Sama Virossa 19 800 €.
Käytetty Golf Suomessa 18 880 €, Saksassa 13 989 €, Sama Ruotsissa 14 861 €,
Sama Virossa 12 165 €.
Jos veroja ei enää perittäisi, olisi suomen hinta hieman matalampu, mutta Virosta hakupalkan saisi kyllä.
Vuotuiset kustannukset ilman vakuutuksia ovat suomessa esim Skoda Octavia D:lle 1161,75 €
Virossa ehkä nekin huomattavasti pienemmät.
Vannetukun listoilla on tuohon tarjolla:
-225 / 65 – 17. 225 / 60 – 18. 225 / 55 – 19 ja 245 / 45 -20
Löytyyköhän Jeessin tuttavapiiristä ketään, joka pystyisi laskemaan, kuinka paksu on mikäkin rengas?
TUSKINPA.
Transit, Mersu, Volkkarin LT. On pitkää, pätkää, korkeaa. matalaa erilaista konetta jne.
”Fiat onkin nykyään huomattavasti mainettaan parempi auto. Pakettiautoissa suorastaan ylivoimainen.”
Missä suhteessa ”ylivoimainen”?
Huomattava jokavuotinen säästö syntyisi siitä, kun ei tarvitsisi maksella käyttömaksuja ja päästömaksuja, jopa käyttövoimaveron voisi säästää, kun auto olisi oman ”firman” nimissä Virossa.
Nyt puhutaan moottorisahasta, eikä Tilhinrievusta.
Sähköautot eivät vielä muodosta merkittävää muutosta ainakaan verokertymään. Enemmän sa tuntuu sähköauton käyttäjällä.
Berberin ehdotus olisi toteutuessaan mahdollistanut sen, että auton voi vaivattomasti hankkia mistä halvemmalla saa, sen olisi voinut rekisteröidä vaikkapa Viroon, eikä sen käyttöä Suomessa olisi rajoittanut verot niin kuin nykyään. Samoin ehkä vakuutusmaksut voisivat olla pienemmät kuin täällä.
Postilaatikkofirma vaan Viroon ja kikkailemaan, mutta nyt ei oikein vielä kannattaisi.
CLT – levy on vahvoilla liimoilla koottu, joten sen tiiviys on varmasti parempi kuin viimeaikoina käytetyt muovikelmut. Luultavasti se on niin tiivis, että kosteus pääsee vain pintakerrokseen ja silloin se käyttäytyy kuin vaneri kosteudessa, eli jos liima ei kestä kosteutta, irtoaa pintaviilu.
Rakennusmateriaalina CLT on varmasti huipputuote, onhan se ainakin jäykkää umpipuuta.
Ruotsalaiskopio ei ole laadullaan kiitoksia hankkinut.