Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Lähinaapuri osti Kauhajoelta ihan nätin talon, mutta nyt jo on aloittanut ulkoseinien korjaamisen. Manailee kehnoa laatua.
Käskin kyllä tekemään oikein virallisen reklamaation, mutta ei ole saanut äntiin edes lämpökamerakuvausta.
Finlamellilla näyttäisi menevän ainakin ihan kohtuudella!
Noin pääsääntöisesti kuitenkin, kun katsotaan myös noita prosenttiosuuksia, näkyy päivänselvästi, että hyvillä ja KALLIILLA Autoilla on ajaa kinnattu pidempään kuin jollain fiiatilla.
Kuitenkin pitäisi huomioida, että jotkin automerkit ovat näillä markkinoilla niin tuoreita, että ne eivät ole vielä ehtineet kelkkomaan useampia satojatuhansia mittariinsa.
Kyllä niitä menee, mutta jokin mittavirhekin on ollut, kun laakeri on väljä akselille.
Käytännössä ei auta pelkkä laakerien vaihto, vaan pitää kampiakselikin vaihtaa. Toki takuu korvaa, mutta keljuttaahan se, kun aikaa menee kauppiaan kanssa seurustellessa.
Tosin se ei enää koske minua, aikaa on, eikä hommat paina päälle.
On toki maastoja, joissa koneella liikkuminen on todella vaikeaa – jopa mahdotonta. On ollut palstoja, joilla jopa hevosella ja sen mahdollisella kalustolla liikkuminen on vaikeaa, jopa mahdotonta.
Joskus oikein paksun lumen aikaan voisi kuvitella, että telavarusteinen hakkuukone havutusta apuna käyttäen pääsisi riittävän kattavasti palstan käsittelemään, metsurin avustuksella ja samoilla jäljillä ajokone ajamaan.
Kuitenkin on ollut sellaisia palstoja, joissa olisi pitänyt räjäyttää siirtolohkareita rikki, että kone pääsisi kulkemaan.
On olemassa paikkoja, joissa tekisi mieli pistää järeä kaivukone poistamaan kuution kiviä ja täyttämään pahimpia kolukkoja kauhallisen – parin maansiirron avulla.
On pahoja vastamäkiä, joissa muutamat kivenlohkareet estävät useinkin mäkeen nousun.
Elikkäs Traktoritien tekeminen on kyllä joskus hyvä ajatus, mutta eihän sitä koskaan kannata tehdä kaikista palstateistä / ajourista.
Pienelläkin rimpulalla kaivelee, kun on ”aikaa ja tupakkaa”, mutta kyllä ne hommat ovat lähinnä ison koneen juttuja.
Eihän energiapuuta ole kannattanut koskaan kasvattaa. Ellei halkojen tuottamista lasketa energiapuun tuottamiseksi.
Elikkä täysin hölmöä on ollut edes yrittää kasvatella nuorta taimikkoa/ nuorta metsää yli 2000 rungon tiheydessä.
Kun taimikosta lähtien puilla on riittävä kasvutila, ne kehittyvät myös juuristoltaan sellaisiksi, että ne pysyvät hyvin pystyssä ja latvus kehittyy kasvun kannalta riittävän eläväksi.
Levytehdas sopii hyvinkin Alajärvelle, jossa on kohtalaisen vahva hirsirakennusteollisuus ja näin ollen syntyy huonolaatuista sahatavaraa pelkkahirsien sivutuotteena. Samoin kyllä syntyy myös huippulaatuista tavaraa tyvitukkien ”poskista”.
Kauhajoen talotehtaallekin voi olla todellinen potku eteenpäin, jos ymmärtävät käyttää kunnon materiaalejakin pahvin sijaan ja vielä pistää seiniin oikeat lämpöeristeet.
Visakallo:
”Minun on joskus vähän vaikea ymmärtää tätä suomalaista ajatusmaailmaa: Autoilijoilta kerätään vuosittain yhteensä seitsemän miljardia euroa erilaisina veroina ja maksuina, josta vain yksi miljardi käytetään teiden ylläpitoon. Esitetyssä yhtiöittämismallissa tämä epäsuhde ei olisi enää mahdollista, mutta tämä ei oikein tunnu suomalaisille kelpaavan. Miksi?”
Esitäppä Berperin ja Sippilän kanssa vaikka kuorossa, mistä polkasette ne seitsemän miljardia, joka käytetään yleishyödylliseen toimintaan, jota ei voi enää enempää viilata ja höylätä.
