Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Siinä kävi juuri niin kuin ennustin. En sitä tiedä, onko se hyvä vai paha, kyllä muutosta on tultava, mutta ei Bernerin kavereiden tarvitse valtion arkkua tyhjentää tuolla taktiikalla.
Koivun maata parantava vaikutus jää usein huomiotta. Nopeasti kasvaessaan koivun juuristo ”möyhentää” maata aika syvältäkin. Kun puu kuolee tai poistetaan, sen kanto lahoaa maahan ja humus lisääntyy.
Lehtikerrokset maan pinnalla joka vuosi parantavat sen pieneliöiden määrää ja toimintamahdollisuutta. Lehtipuusekoitus tai jopa puhdas lehtipuusukupolvi perusparantavat vuorollaan varsinkin kuusikon ”pilaamaa kasvupohjaa.
Hullun hommaa on hakata maahan kuitupuukokoista koivua, mutta niin on myös hullun hommaa tuoda kalliimmalla koivua ulkoa, perusteena se, että muka kotimaassa ei koivua ole.
Tuo peruskone on ohjaamoltaan niin ahdas, että siellä ei kuljettajaksi voida laittaa yli 160 senttistä ja yli 60 kiloista kuljettajaa, jonka Reinot ovat kokoa yli 40.
Samoin traktorin alusta pitää suojata metallilevyin, ettei tule vahinkoja kesken päivän.
Tuon kokoisella peruskoneella ei oikein pysty käyttelemään yli kahdeksan metrin puomia, jonka päässä on moton koura ja siinä parisataa kiloa painava runko – ilman että koko kone kellahtaa.
Suolavesi renkaisiin auttaa toki jonkin verran pystyssä pysymistä, mutta huonontaa muita ominaisuuksia.
Suomessa oli Saulin aikoihin Metsäteho – niminen firma, jonka omistajat ja rahoittajat olivat suuret ja suuria metsäkoneita valmistavat yhtiöt. Kun mukana oli myös isommat metsäfirmat, tuli kaikkiin tutkimuksiin ja korjuumenetelmien arvointeihin mukaan ”astian maku”. Joskus suorastaan nauratti lukea Metsätehon tiedotteista, kuinka yksipuolisia ne olivat.
Kuitenkin Saulin esittelemät ajotaksavertailut ruotsin ja suomen välillä ovat samaa luokkaa, koska niihin aikoihin ruotsissa kaikki työpalkat olivat hyvinkin kaksinkertaiset suomen vastaaviin verrattuna. Esim. metsurit kävivät ruotsissa vuolemassa puuveitsellä kultaa huomioimatta edes sitä, että alle kuuden kuukauden keikasta sai verot takaisin vuoden sisään.
Onko se kielletty venemoottorin käyttöohjeessa?
Suositus on, että 2.T perämoottoriin tehtäisiin itse seos 4.T-bensiiniin ja käytettäisiin siinä perämoottoreita varten suunniteltua öljyä. Syy on varmaan siinä, että peräprutkuissa käytetään noin puolta vähemmän öljyä kuin valmiissaseoksissa on.
Otetaanpa vielä kerran, kun näyttää olevan niin vaikeaa.
Palstalla keskimääräinen puuväli pyritään saamaan 3,5 metriin? Hukkapinta-alaa ei jää yhtään?
Akoura pitäisi olla 4 metriä? Hukkapinta-alaa jää neljä metriä? Miten te neropatit olette tähän päätyneet?
Minun käsitykseni mukaan puusto käyttää vapaata tilaa ainakin yhtä hyvin uralta kuin palstaltakin.
Alkakaapa selittämään!
Uusi saha ei käryä, saattaa hiukan haista, kun ajetaan kuumaksi, joku voisi sanoa tuoksuksi.
Pienkonebensan pakokaasut haisevat erilaiselta, samoi, jos itse tekee sekoituksen ja vaihtaa öljyn merkkiä / laatua, eli olen varma, että se haju yleensä johtuu öljystä.
Jotkut meidän oppilaista on valittanut pienkonebensan pakokaasujen hajua, mutta se oli alkuaikoina se. Mielestäni ainakaan Aspen ei käryä oikein mitenkään.
Mutta jos väitetään, että moottorisaha ei käy joskus kuumana, niin olen nähnyt muutaman kerran, kun saha on liekeissä, silloin on palanut muuta kuin bensaa tai öljyä. Sahanpurut ovat juuttuneet jäähdytysripoihin pakoputken puolelle ja eikun liekkeihin. (Ei ole ollut minun sahani)
