Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jos sylinterin sisällä ei ole joskus kokolailla kuuma, niin olisi hyvä kuulla selitys, miksi mäntään on syntynyt reikä, joka näyttää ihan siltä kuin siitä olisi sulanut metallia (= alumiiniseosta) – pois.
Nestejäähdytetyn koneen sylinteriputket ovat vain muutaman millin vahvuista ainetta. Ilmajäähdytetyn sylinterin ainevahvuus on – varsinkin Volkkarissa – jopa senttejä.
Silti isommat ilmajäähdytetyt moottorit on varustettu termostaatin ohjaamilla läpillä, jotka säännöstelevät jäähdytystä tarpeen mukaan.
Moottorisahoissakin suositellaan käyttämään talvisarjoja – kylmillä ilmoilla.
Kuplavolkkarin ilmajäähdytetyn moottorin lietso on niin tehokas, että ilma ei kovin pitkään viivy ripojen tuntumassa. Jos takamoottorin jäähdytysilma olisi niin kuumaa, että se talvipakkasella tuntuisi kuumalta myös ohjaamossa, niin kyllä siellä vähintään männät juuttuisivat sylintereihinsä liiallisen laajenemisen takia.
Harrastelija on ilmeisesti ollut intiimissä kanssakäymisessä sian kanssa, oikeinko KARJUN?
Itse asiassa teillä, jotka vaan saha ”turuutatte” Sahalla ehkä puolikaasullakin pitkiäkin sahauksia, on ”ihan sama” millaista öljyä käytätte, paitsi että pakoputki pakkaa täyttyä noella ja karstalla.
Perämoottoriöljyn syttymislämpötila on n. 50 astetta matalampi kuin ilmjäähdytetyn moottorin öljyn syttymislämpötila. Se ero on melko suuri silloinkin, kun sahataan ”täysillä”, eli lämpötila sylinterin yläosassa ja männässä on normaalisti n. 250 astetta. Perämoottoriöljy kestää 275 astetta, moottorisahaöljy kestää 325 astetta.
Ero ammattisahaajan sahan kiinnileikkaamisessa ja säästymisessä on valtava. Sylinterissä palotilanteessa lämpötila käy yli tuhannessa asteessa, joten kun moottori käy kunnolla, palaa toki öljy, mutta silloin se on jo tehtävänsä tehnyt.
Onko vaikeaa ymmärtää, että kun mitataan runkolukua / ha, niin silloin mitataan runkolukua / ha.
Vai oletteko suuressa neroudessanne jo vähentäneet ajourat pois metsäpinta-alasta?
Ajouran alle ei ”jää” mitään. Siellä on ehjä ja tuottava juuristo ja yläpuolella on vastaavasti ehjä ja tuottava latvusto.
Kaikkein noloimmat hakkuukoneen kuljettajat hakkaavat juuri niin kuin monet teistä ovat kuvailleet, eli ylileveät urat, vajaatuottoiset lähialueet ja ajourien puolivälin maastossa ylitiheyttä.
Pitkällä puomilla mitattu puoliympyrä ei todellakaan kerro muuta, kuin sillä alueella olevan runkoluvun, ei sitä, ovatko puut läheskään tasaisesti alueella.
Tilanne on suunnilleen päinvastoin. Venekäyttöön tarkoitettua tuhkautumatonta öljyä ei saa käyttää ilmajäähdytetyissä moottoreissa.
Syynä on ilmajäähdytetyn koneen korkeammat käyntilämpötilat, joita ei vesijäähdytteisen koneen öljyt tahdo kestää. Myös ilmajäähdytteisten koneiden paremmat oljyt ovat olleet tuhkautumattomia jo monet vuosikymmenet.
Puuki. Sinulla siis ei uran reunassa olevat puut pysty käyttämään uralla olevaa tilaa niin juuristossa kuin oksistossakaan hyväkseen?
Minkälaisella kalustolla leikkaat juuret poikki uralta ja millä karsit oksa uran puolelta pois?
On yleensä ottaen ihmeellinen käsitys, että puiden pitäisi metsässä olla tasavälein. Ensiharvennuksen jälkeenkin puut pärjäävät hyvin, vaikka jossakin suunnassa olisikin samankokoinen puu parin metrin päässä.
Meillä oli vanhan kotipaikan tontilla kolmen kuusen ryhmä ja kaikki puut olivat alalla, joka tasasivuisena kolmiona oli kolmimetrinen. Kuuset olivat D 1,3 -korkeudelta 45 senttisiä ja 3 – 4 tukin runkoja. Puun juuret valtaavat kyllä alueen, jossa on tilaa ja evästä.
Perskeles! Kävin katsomassa kaksisatasen purukoteloon. Siellähän on kytkin samassa järjestyksessä kuin oikeassa moottorisahassakin (= HVA) On ne kopioineet Ilhiin jotain hyviäkin ominaisuuksia.
Minulla on muuten varaa myöntää, jos olen ollut väärässä. En ole itse huoltanut Pikkutilhejä (2 kpl omia) – muutamaan vuoteen. Ovat ne huoltaneet, jotka niillä sahailevatkin.
Kytkin kiristyy kyllä itsestään, jos käynnistetään ketjujarru päällä. Alkukiristys pitää tehdä, vaikka kännistysnarua vasten, muuten kiertyy auki nykiessä.
Kotiin päin, Juha aina vetelee. Ei haittaa, vaikka KEPU:kin saisi jotain. Köyhät kyykkyyn, ne ei tarvitse sitäkään vähää, mitä niille on annettu.
KELA- korvauksia pitää leikata ja eläkeläisten etuuksista voisi edes höylätä vähän. Niin ja pomojen verovapaita etuuksia lisätä, etteivät he vaan lähtisi muille maille töihin.
