Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Laskeppa Tolopainen ”Ite”. Ympyräkoeala, jonka säde on 399 senttiä, on keskelle ajouraa sijoitettuna. Ajouran molemmat reunat tulevat kehän sisään 7,5 metrin matkalta. Kun uranreunapuut ovat 2 – 2,5 metrin välein, niitä tulee koealalle kuusi kappaletta.
Montako puuta pitää tulla vielä kauempaa uralta? Mikä on koealan pinta-ala?
Ainakin HVA:n korjaamotyökaluihin on kuulunut laakerin ulosvetäjä. merkkiliikkeessä pitää olla merkkikohtaisen koulutuksen saanut ammattilainen.
Nyrkkipajalla ei kyseistä työkalua välttämättä ole, mutta jos on, niin alle tunnin se varmasti onnistuu sielläkin, jos saha on puhdistettu siltä osin.
Työtä voisi helpottaa purkamalla itse kytkin ja öljypumppu pois.
Tarvittaessa voin neuvoa öljypumpun irroittamisessa.
Kuinka hirveästi te kasvatattekaan ajourilla puita? Me olemme tehneet satoja ensiharvennusleimikoita ihan oppikirjojen ja mallien mukaan. Havaintokohde on ollut aina sopiva, joskus on hyväksytty vasta toinen / kolmas vaihtoehto. Eli on pyritty normaaliin nuoreen metsään, jossa on taimikonhoitoakin tehty joskus.
Kun pitäydytään neljän metrin ajourassa, niin typerinkään harventaja ei poista ajouran takia yhtä puuriviä enempää, senkin harvakseltaan.
Harvennuksen jälkeen olemme mitannet jäävän puuston runkolukua monin eri ympyräkoealoin. Mielenkiintoista on, että kun seisoen ajouran keskellä ja siitä 399 sentin säteellä mitaten ottaa runkoluvun, niin sekin on tasan tavoitteen mukainen.
Onko kyseessä optinen harha, vai luulo?
Kyse on ainakin minun kohdallani siitä, että valikoin aina ajouran reunapuut, en ajouralta otettavia puita. Siinä on vissi ero.
Kampiakselin tiiviste vuotaa. Alan mies vaihtaa laakerin tiivisteineen sahaa isommasti purkamatta. Kytkin ja öljypumppu pois, oikeanlainen laakerin ulosvetäjä, jolla laareri tiivisteineen pois, Lohkon lämmitys ja uusi laakeri koputellaan paikoilleen, hilut paikoilleen ja Eikun sahaamaan kaikissa asennoissa.
Mitenkäs se nyt menikään? Valtio kerää autoilusta kaikkineen 8 Mrd / vuodessa ja käyttää siitä liikenteen hyväksi pari Mrd. Loput 6 Mrd menee ”yleishyödylliseen toimintaa, kuten poliisin ja armeijan rahoittamiseen ja koulutukseen sekä terveydenhoitoon.
Bernerin keksinnössä jätetään verot keräämättä ja Bernerin/Sippilän yhteisyritys hoitaa tiet ja liikenneviraston hommaat.
Mistä löytyy tuo 6 Mrd tuiki tarpeellisiin yleishyödyllisiin kuluihin?
sata:
”-Kerran vielä.
<div class=”comment__text”>Eikö mene kaaliin, että Honda ei oltu tarkoitettu urakkamiehille, eivät myöskään ne mitkä tuotiin Ruotsista.
Toistaiseksi ei kukaan isäntä ole kertonut kannattavuudella kun kerää tuulenkaatoja tahi levittää taimia. Pienkoneet ovat kaikenvaralta niikuin lääkkeet joita tulisi aika ajoin vaihtaa.
Hondat ovat olleet käytössä yli 30v:tta vetorattaita uusittu.”
Jo nyt on piru, Sauli. Sinä katsot kaiken arvioinnin kenttäkokeitasi kohtaan olevan haukkumista ja vinoilua. Heti nenä solmussa, jos joku vähän uskaltaa…
Realiteetit näköjään ovat unohtuneet tai ne kokeet jäivät aina kesken, koska noin kiivaasti niitä puolustelet. Jos ne olisivat näyttäneet hyvää tulosta, niin pienkoneethan tuolla pörräisivät metsässä, mutta kun ne ainakin lukutaitoisille kertoivat, että ei varmasti kannata.
Sinunkin pitäisi ymmärtää, että ei nykyaikaisilla, uusilla maataloustraktoreilla kertakaikkiaan kannata tunkea metsään. Metsäajoon sopiva traktori on sellainen vanha jo vähän kärsineenkin näköinen traktori, jossa on hyvät – mielellään teollisuusrenkaat ja kunnolliset nastaketjut. Pohja sellainen, että risut eivät riko arkoja osia , pohjanmaan ojitusalueilla vinssi pitkällä vaijerilla tuulikaatoja varten ja mahdollisesti kärry nivelaisalla ja mahd. kuormaimella.
Silläkään ei lähikuljetus kannata, koska tuottavuus on luokkaa Sauli Takalo + kaveri moottorikelkan kanssa, eli 20 – 30 € / h.(iso moottorikelkka syö bensiininä kaiken tulon)
On varmaan Saulille uusi tieto, että nelivetomönkijä telavarustein on laite, jonka käyttökustannukset metsäajossa hipovat ennätyslukemia.
</div>
Noilla ultrakeveillä metsäkoneilla, johon joukkoon nuo Saulinkin kehittelemät kuuluvat, olisivat olleet jymymenestys, jos niiden käyttö olisi ollut taloudellisesti kannattavaa. Nuo koneet, jotka alkujaan on tehty aivan toisenlaiseen rasitukseen, eivät semmoisenaan kestä, vaan niitä täytyy rakennella vahvemmaksi ja paremmin pystyssä pysyviksi jne. Oivallinen tapa nostaa vehkeen hintaa.
Terristäkin tehtiin aina vaan isompaa ja isompaa konetta ja taitaa vimeisissä versioissa olla jo yli 50 Kw:n tehoiset dieselmoottorit, vaan ei niillä suomalaiset yrittäjät tai yritykset ajele mihinkään, vaikka luulisi esim sähköyhtiöillä olevan tarvetta sellaiseen laitteeseen, jolla voisi pudotella langoille taipuneet puut ja joka pystyisi kulkemaan puolen metrin suojalumessa jonkinlaisen kuormankin kanssa.
Metsäkoneiden kohdalla on niin, että koneen pitäisi kestää reipasta ajoa ja sillä pitää saada tienattua niin paljon, että sen saa kustannettua ja vielä jäisi palkkaakin työstä.
Veikkaanpa, että Sauli ei olisi tyytynyt niihin tuloihin, jotka olisi noilla kokeilukoneillaan urakalla ansainnut.
Tuollaiset pikkukoneet käväisivät palokuntien ja sähköyhtiöiden kalustoissa. Vähemmän niitä on nykyään käytössä.
Edellinen hallitus oli ihan mitäänsanomaton, mutta jos tämä hallitus ei vaihteeksi ole ”pysähtyneisyyden tilassa” se nykii kuin ”pässi narussa”, eli ryntälee suuntaa ja toiseen, mutta naru, jossa se on kiinni, taitaa ollakin tehty Benju-köydestä, eli kun Pässi ryntää johonkin suuntaan niin naru joustaa, mutta nyppääkin pässin aina takaisin lähtöpisteeseen, joskus jopa taaemmaksi.
Tästä liikennekaaresta saattaa hyvinkin tulla samanlainen torso, joka perutaan ja unohdetaan jo syksyn tullessa, jolloin KEPUlaisilla ministereillä onkin jo jotain uutta hölmöä esitettävänään.
Nyt median pitää tutkia tarkkaan, mitkä lonkerot vievät Bernerin sukulaisten ja serkkujen bisneksiin tuonkin ehdotuksen seasta.
