Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Et sitten ole tajunnut, että numerosarja tarkoittaa:- Leveys 225 mm / profiili siitä 40 PROSENTTIA! / Sitten nopeusluokka (mahdatko tajuta, mitä sekään tarkoittaa)/ Tuumakoko (Ei tarkoita sitä, että vanteen säde olisi lukeman mukainen, vaan sen halkaisija. Tuuma on pyöreästi 25 mm.
MISSÄ?
Sellaista profiilia ei vain yksinkertaisesti ole, kuin 40 millimetriä!
Jos sinun autossasi olisi 200 milliä leveät renkaat, joiden paksuus olisi 40 millimetriä, niin niiden renkaiden virallinen kokomerkintä ilmoitettaisiin 200 / 20 / ja vanteen tuumakoko.
Samoin – Jos sinulla toiset vanteet ovat tuumaa (25 mm) isommat, niin kun niille asennetaan saman levyiset ja profiililtaan saman paksuiset renkaat, auton maavara nousee puoli tuumaa (12,5 mm)
Koska nämä asiat ovat sinulle liian vaikeita käsittää, kehoitan pitämään turpasi kiinni.
Lehtikuusen taimet ja istutus on hieman kalliimpaa kuin esim männyn. Lehtikuusikuidun hinta on kuitenkin ihan sama kuin männyn, kuusesta voi saada tuntuvastikin enemmän. Koivu pärjää hyvin lehtikuusikossa sekapuuna, mutta sen taimen hinta ja istutustaksa taitaa olla samaa luokkaa. Koivukuidusta saa huonompaa hintaa yleensä, kuin vaikkapa männystä. Euroopassa lehtikuusesta tehdään paljon lastulevyä ja tukkikokoinen puu on arvokasta.
Sinä, Jeessi, et ymmärrä autoista yhtään mitään, mutta renkaista et sitäkään vertaa. Sinun esiintuomat kerskumislauseet ovat niin kaukana tosielämästä, että niillä osoitat vain oman tyhmyytesi.
Isompi maavara – paskat. 40 millin profiili – paskat. Tietosi leveyksistä ja korkeuksista kuuluvat tosiaan paskaraiteille Harjavaltaan. Kukaan siellä ei ole hennonnut sanoa sinulle, että olet täysin ulalla – ollut jo kauan.
Muu maailma on luopunut kovapyöräkärryistä jo jatkosodan jälkeen, Harjavallasta löytyy hulluja, jotka niistä tykkäävät.
Kyllä ne saranatapit pian vaihtuvat metallisiin, ainakin ennen kuin seitsemän vuoden takuuaika päättyy.
Kokemuksia on, meillä oli opetusmetsässä tuhansia kuutioita lehtikuusta. Myös nuorempaa sorttia. On tehty pystykarsintaa ja harvennusta. Valoa tarvitsee ja runsaasti. lähes kaikki koealat ovat koko ajan liian tiheitä. Vanhimmat lehtikuuset ovat yli sata vuotiaita.
Kaikki ohjeet ovat myös kirjoissa ja harvennusmalleissa. En kylläkään ole enää niiden kanssa missään tekemisissä.
Tuo tyyppi ei ole esiintynyt palstalla ainakaan omalla nimellään.
Ohjeissa kehoitetaan toistuvasti harventamaan niin, että tilavuudesta kolmannes lähtee kerrallaan. Elikkäs 50 mottia ensiharvennuksessa, mutta ota huomioon, että siinä on vuoden kuluttua parikymmentä mottia enemmän, elikkä kolmasosa kuutioista pois kerralla ja kymmenen vuoden päästä sama uudestaan jne…
Kyllä paras ja edullisin lämmitysmuoto on lämmitys keskusmuuriin asennetuilla tulisijoilla ja seinänvierille asennetuilla sähkövastuksilla.Varsinkin, jos sähkövastukset olisivat aivan jalkalistassa kiinni ja ulkoseiniä myötäillen asennettu.
Varsinainen lämmitys tulisijoilla ja sähkö tasaamassa lämpötiloja.
Kuten on jo tuolla edellä todettu, sähkölämmitys on haja-asutusalueiden kaukolämmitysmuoto. Ja piste.