Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Viilalla teroittaminen porakonetta apuna käyttäen ei ole kovin hyvä tapa, koska viila on tehty työntämällä ottavaksi.
Toisin on timanttiviilan kanssa, joka on tehty porakonetta varten.
Kuitenkin tosilaiskalle teroittajalle suosittelen huoltoautoon inventteriä ja halpaa teroituskonetta, sekä harjoitusta ketjun vaihtamiseksi. Maailman nopeimmat kääntävät laipan ja vaihtavat kaksipulttisessa sahassa ketjun alle 15 sekunnin. Kyllä teikäläisetkin sen pystyisivät tekemään pienellä harjoituksella alle kahden minuutin!
Olen samaa mieltä tuosta maasturinimityksestä. Jos autoa kutsutaan maasturiksi, taikka citymaasturiksi (outo – sairas nimitys), niin sen pitää olla nelivetoinen, hyvällä maavaralla varustettu, isompipyöräinen kulkine, jossa on myös maastovaihteet = alennusvaihteet.
Se, että henkilöautossa on neliveto, ei tee siitä maasturia, vaan se on nelivetoinen henkilöauto.
<div class=”comment__text”>
”Onko kallista Nokialainen 195/65/15, 220euroo,205/55/16, 250 euroo talvirenkaat nastoilla alle laitettuna.Valmistus 2016 loppuvuodesta.”
Halvat on. Kuitenkin ostaisin mieluummin nuo 15 tuumaiset, jos on olemassa sellaiset vanteet. Leveämmät ja littoisemmat 16 tuumaiset ovat ajolleen huonommat.
</div>
Koivukynttilä on mielestäni kauniimpi kuin havupuinen, eikä se ainakaan räisky, kuten kuusipuinen. Jos nyt sahailee ja pistää kuivumaan katon alle, un ensi talvena hyviä kynttilöitä. Sahalla sahattuun kynttilään kannattaisi pistää pienet tikut yläreunaan, jolloin kuivuessaan vääntyvät neljännekset eivät taipuisi kiinni toisiinsa – palaa hienommin.
Yksi olisi tietenkin tuo poraaminen. Isolla hirsiporalla porattaessa kannattaa varmistaa, että virtanappi ei lukittaudu pohjaan. Kun porakone lähtee käsistä ja nappi on pohjassa, niin jotain särkyy – aina.
Sahanpurutko sinua sieppaa? Jos hieman modifioit purukoteloa, saat purut lentämään kauemmaksi. Kyllä tuossa Dolmarissa tehot riittäisivät rankakasalla, jos ei sitten metsässä ala tuntumaan raskaalta.
Minulla olisi vastaavaan paikalliskäyttöön sopivina sahoina 162 ja 166 HVA:t hieman normaalia pidemmällä laipalla, mutta pidän niitä jo hieman raskaina, kun olen tottunut kevyempiin versioihin.
Toki tänä kevät-talvena joutunen silppuamaan koivutukin kokoista puuta klapin mittaiseksi, jolloin kyllä nuukuuksissani kokeilen noita isoja sahoja. Myös jätkänkynttilöiden teossa ne ovat oikeuksissaan. Taidan tehdä muutaman sata koivukynttilää.
Haapa on kyllä samanlaista puuta kuin koivukin, eli mitä nopeammin kasvaa, sitä parempi laatu.
Jos minä tekisin haapatukista hirsiseinää, se olisi pyöreää hirttä ilman sorvaamista. Jos halutaan, että haapa ei kuivuessaan vääntyile, se pitäisi makuuttaa heinäpellossa kesän yli. Syksyllä sitten alettaisiin työstämään ja ennen seinään laittoa sen pitäisi saada kuivua. Halkemajohde kannattaisi sahata hirren ”selkään” ennen kuin halkeama syntyy itsestään.
Jeessi:”.Gla kyllä erittäin oikeassa ettei ehkä kannata edes puhua matalaprofiilirenkaista vielä näissä vaikka niitä kyllä sillä kutsutaankin. Vasta nuo 40mm:n alkaa sellaisia olemaan kuten pojan bemarifarkussa.”
Jeessi on kyllä jo ajat sitten paljastanut olevansa ”kaikessa” ulkona kuin pyykkinaru, mutta sen lisäksi tämä rengas-Elvistely osoittaa, että hän ei edes tajua, mikä on mitäkin.
Olen joskus ennenkin tavannut hyypiöitä, jotka puhuvat renkaan profiilista, tajuamatta mistä siinä on kysymys. veikkaan, että rengasliikkeessa puhe 40 millin profiilista aiheuttaa myyjässä vähintään ihmettelyä, ellei pidäteltyä naurua.
Yksi kuitenkin on varmaa: Mitä paksumpi rengas on, sitä mukavampi on kyyti. Ja mitä kapeampi talvirengas on, sitä parempi se on talvirenkaana. kesärenkaana leveä rengas on vierintävastukseltaan isompi, vesiliirtoon herkemmin lähtevä, joka myös kuluu sakkorenkaaksi uskomattoman nopeasti. Hiemankaan kuluneella ja urautuneella tiellä leveä rengas hairoo sivuille päin.
