Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Pelkkä koneen hankintahinta ja muuttuvat kustannukset eivät sano kannattavuutta. Vasta kun mukaan otetaan tuottavuus, päästään asian ytimeen.
Tuottavuuteen vaikuttaa tietenkin koneen tekniikka ja tehot, mutta myös kuljettajan taito ja käytettävä korjuutekniikka = menetelmä.
Tietenkin on niin, että surkeasta risukosta ei kunnon tiliä tee isä tappajakaan, vaikka olisi minkälainen kalusto.
Kun tuulimyllyillä on lupa jauhaa aina, kun sähköä voi tulla, niin niitä ei voida pysäyttää, mutta hiilivoimalat voidaan sammuttaa ja naulata laudat ikkunoihin ja oviin.
Tuodaan siis sähköä niin kauan, kuin sitä on saatavana puoleen hintaan maailmalta. Viedään ydinvoimaa, jos siitä saa kovan hinnan.
Miksi meidän pitäisi ihan omin konstein pyrkiä sähköturvallisuudessa epävarmuuden tilaan? Onhan nyt käynyt selväksi, että ruotsista saamme edullisesti vesivoimalla tuotettua sähkö, silloin kun me tarvitsemme ”säätövoimaa”.
Mielestäni on myös selvää, että esim saksalaiset ovat ”lirissä” oman energiapolitiikkansa kanssa ja siellä sähkö on kallista. Miksi emme kiirehtisi ydinvoimaloittemme valmistumista, koska niistä molemmista on tulossa maailman edullisimmat voimalaitokset, jos kaikki menee kuin pitääkin.
Voisimme myydä ylituotantona syntyvää ydinvoimaa hyvällä katteella saksaan ja tanskaan sekä ruotsiin normaalikulutuksemme aikana. Vastaavasti voisimme ostaa huippukulutuksen aikoina ruotsalaisten vesisähköä.
Tarvitsemme vain kunnolliset siirtoyhteydet sekä saksaan, että ruotsiin.
Sähköautojen yleistymisen vakavin este on niiden hinta. Jos kuitenkin jätetään autoista polttomoottorit pois, niin hinta saadaan lähemmäs nykyistä. kun isommille teille rakennetaan latausverkot, jotka lataavat ja antavat käyttövirtaa ohikulkeviin autoihin langattomasti ja ilmaiseksi, ollaan lähellä täydellistä elinympäristöä.
Jos tupa pysyy lämpöisenä sähkön ja takan avulla hintaan 800 €, niin se on kyllä ”aika vähän”.
Olen omalta kohdaltani ajatellut, että jos siirryn täyssähköisyyteen, niin vuoden sähkölasku voisi ihan hyvin olla siirtokustannuksineen noin neljä tonnia plus takkapuut.
Asumiskustannuksena kuukautta kohti se ei vielä olisi paljon mitään, siinä kun olisi suunnilleen kaikki.
Virtuaaliautoilija on ryhtynyt haaveilemaan ensimmäisestä kulkuneuvostaan, mutta kannattaisi kyllä ensin edes opetella ajamaan polkupyörällä ja sitten vaikka kirpputorilta tai poliisien huutokaupasta hankkia sellainen.
Vähäisen käytön kesämökillä 30 € on varsin kohtuullinen, mutta omakotitalon perusmaksuna 50 € on aivan kohtuuton, koska siirrosta on vielä määrän mukainen laskutus.
15 – metrisen puun kaatamisessa ei juuri taitoa tarvitse, eikä apumiestä narun / vaijerin päässä.
Tolopainen:
-”Jos olet tutustunut sähkölaskuusi näin se juuri menee, kun siirrossa on korkea kiinteä kuukausimaksu. Jos kulutan mökillä 10kw sähköä kuukaudessa se maksaa kympin, josta säkoenergiaan menee pari euroa ja loput veroihin ja kiinteään maksuun. Tosin nykyisin saan sähköenergian ilman kiinteää maksua, uudessa sähkösopimuksessa sitä ei ole.”
Toki tuo on suuntaa antava, mutta se pitäisi olla niin, että kiinteä maksu olisi kymppejä, eikä siirrosta enää erillistä maksua.
Nythän mökkiläiset saavat joka tapauksessa sen vähäisen sähkönsä sillä hinnalla, että ikimaailmassa siirtolinja ei tule maksettua. He siis elelevät siivellä, jonka maksavat sähköä reippaammin kuluttavat esim lapsiperheelliset, joilla ei ole oman metsän ”ilmaisia puita” keventämään sähkölaskua. Omakotitalon maalämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys jne maksavat niin rutkasti, että verrattuna suorasähkölämmitykseen säästetyillä rahoilla eläisi lämpimässä kodissa vuosikymmeniä lähes ilmaiseksi.
Kun tuota sähköä tulee valtavasti yli tämänhetkisen tarpeen, niin sehän tulee olemaan halpaa?
Siispä omakotitaloihin suorasähkölämmityksiä vaan oikein tosissaan ja peruskorjauskohteisiin samoin.
Sähkölämmitys on erinomainen lämmitysmuoto, koska sellaisen perustamiskustannukset ovat vain murto-osan verran esim maalämpöön verrattuna. Samoin yleensä keskuslämmitysjärjestelmän, vaikka se tehtäisiin hakkeella toimivaksi. Rakentamiskustannuksissa on niin suuri hinnanero, että pelkällä sillä säästöllä lämmittäisi pitkät ajat.
Kun sähkön kulutus lisääntyisi voimakkaasti, olisi siirtoyhtiöillä mahdollista pudottaa siirtokustannuksia kilovattituntia kohti roimasti – kapasiteettiahan kyllä linjoissa on?
Itse asiassa voisi olla mielekästä taksoittaa siirtomaksut niin, että joka kuluttaa sangen vähän sähköä, maksaisi siirrosta tuntuvasti enemmän ja vastaavasti ne, joilla kulutus olisi moninkertaista, maksaisivat käytettyyn sähkömäärään nähden vähemmän. EIKÖ SE OLISI REILUA?
Täysin kannattamatonta touhua. Aika menee rypiessä kuran seassa kehnosti varustetulla koneella. Ei tule tavaraa tien varteen, ja releet hajoaa, metsääkin tulee raiskattua ihan ”vanhaan malliin”.
Muutama vuosikymmen taaksepäin suomessakin tehtiin samaa paskahommaa. Nyt ei enää maataloustraktoreilla raiskata metsää, vaan on leveäpyöräiset telakoneet ajokoneina havutettuja väyliä pitkin.