Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
OL 3: n sopimukset taidettiin kirjoittaa niin, että avaimet käteen 3,5 mrd. ja aikataulu, josta viivästymisestä kokolailla kovat sanktiot.
Nyt lienee sanktioita kertynyt sen verran, että AREVA on maksamassa meille noin kolme kertaa tuon rakennusurakan hinnan korvauksia.
Kun takuumiehenä on ranskan valtio, niin epäilemättä siellä on vielä rahaa meksella tuollaiset pikkusummat.
Kun laitos valmistuu, tuottaa se maailman halvinta sähköä, vaikka uraanista joudutaankin maksamaan markkinahinta.
Eipä ole tarvinnut henkilöautoa pahemmin piuhottaa, mutta asuntoautossa on ylläpitolaturit päällänsäkin. Kun autossa on akut täynnä, vie ylläpitolaturi naurettavan vähän sähköä.
Kaljankuljetukseen riittäisi povitaskukin, koska viimeksi toin kaksi oluttölkkiä pihasta sisälle kesällä, kun teimme pihassa pienenpienet kaupat ja ostaja tuuppasi harjakaisiksi kaksi tuontioluttölkkiä käteen.
Voisin tarjota ne Jeessille, jos sattuu käymään näillä main. Sen nyt kuitenkin voin mainita, että eipä ole minun uusin autoni euroopan paskoja.
Jostain syystä massiivihirsiseinäkin, vaikka on uunissa kuivatusta puusta tehty, pakkaa homehtumaan ulkopinnaltaan, mutta sisäpinnassa ei sellaisia merkkejä näy. Tämä siis silloin, kun pintaa ei ole käsitelty homehtumisen estoaineella.
Ainakaan kaikissa tapauksissa ei ole kyseessä ohut hirsi, vaan esim yli 300 millinen pyöröhirsi taikka 280 millinen pelkkahirsi.
Normaali hirsiseinä falskaa saumoistaan, joten kosteus liikkuu myös saumojen kautta. Lämmityskaudella sisäpuolen ilma on huomattavan kuivaa, jolloin tasapainotus tuo pikkuhiljaa vettä puun solukkoa pitkin, ellei solukkoa ole tukittu kyllästämisen tapaisella menetelmällä.
Esim pystylamelloitu hirsi on liimattu verkon muotoisilla liimaharsoilla, jolloin se päästää veden läpi kuin kalaverkko.
CLT – levyistä tehty seinä tuskin vastaa hirsiseinää siinä mielessä, että nykyinen lamellihirsikin päästää läpi esim kosteutta. Jotkut sanovat rakennetta hengittäväksi. CLT – levy on tiettävästi tehty ristiinliimaamalla – menetelmää on sanottu isojen puuveneiden rakentamisessa ”laminoinniksi”, jossa puuviiluja liimaillaan ristikkäin useamman kerroksen verran.
Kuitenkin minua arveluttaa nuo reippaat liimakerrokset, joita lautojen väliin levitellään. Mahtaako niistä tulla hyvinkin muovikalvoja vastaavia kerroksia, jotka estävät tuon ”hengityksen”? Silloinhan rakenteesta tulee ”pullo”, joka ei päästä edes seinän sisälle mahdollisesti jäänyttä kosteutta pois!.
Olen tässä asiassa mielelläni väärässä, mutta mielestäni olisi hyvä, jos tuokin asia selvitettäisiin tavallisille kuluttajille.
Puuki:
”-^ Tuo on varmaan suurin syy akkujen nopeaan kulumiseen. (Unohtui omasta kommentista pois). Älylatureita taitaa olla hyviä muillakin kuin Defalla.”
On toki älylatureita lukemattomia erilaisia, eikä sellaisen kytkentä ole merkistä kiinni, koska moottorinlämmitinsarjoihin saa myös sisätilanlämmitintä tms varten haarakappaleita, joihin voi asentaa ihan normaalin suko-pistorasian vaikka ihan akun viereen.
Autonasentajakouluttaja – insinööri kertoi hänellä olevan moottoripyörä kytekettynä koko talven ajaksi ylläpitolaturiin, joka huolehtii, että akussa on aina riittävästi – mutta ei liikaa – virtaa.
Autoissakin olisi ehkä hyvä olla sellaiset kytkennät, että moottorinlämmitys olisi termostaatin ohjaamana, mutta ylläpitolaturi vahtisi aina, kun auto on johdossa. Silloin autoa voisi sähköttää jopa kesähelteillä, kun termostaatti hoitaisi hommaa.
”Voimasahoissa” käytetään 3/8″ ketjua 1,5 millin vetolenkillä, jaIsojen poikien sahoissa .404″ , jossa on 1,6 millin vetolenkki.
Sellaista kai käytetään motoissakin. Moton laipassa ura madaltuu suhteellisen nopeasti sen takia, että kone painaa sitä melko kovaa puuhun.
Moottorisahassa en ole nähnyt niin pitkälle kulunutta laippaa, että vetolenkit olisivat pohjanneet. Mahdollista se toki on, ei niissä kaikissa laipoissa kovin paljoa ole urassa pelivaraa.
Väärinpäin olevalla ketjulla saa tuskin kuorta puhki, se ei uppoa viittä senttiä puuhun.
Kolhut voisivat tulla, jos ketju on ilman pakkausta , ennenkaikkea muovipussia, jossain metallin päällä vaikka työkalupakissa tai auton lavalla ja sen toinen sivu on hankautunut metallia vasten. Silloin teroitus auttaisi, ellei kourun ulkoreunassa oleva kovakromi ole vaurioitunut. Pienikin hankausjälki siinä vaikuttaa paljon.
Pitkä takuuaika on parhaimmillaan silloin, kun sitä ei tarvitse lainkaan. Minusta monessa laitteessa, joita tarvitaan oman työn tekemiseen, takuuhuollot ja korjaukset ovat joka tapauksessa harmillisia, koska ne syövät tuottavuutta.
Toki on hienoa, jos autossa jokin kallis remontti saadaan takuun piikkiin, eikä siitä tarvitse maksaa mitään, mutta hienompi homma on, jos ei tarvitse ajella ja kulkea korjaamolla ylimääräisiä kertoja.
Esim minun , nyt jo edesmennyt Audi poti sähköhäiriöitä, joille ei löytynyt selitystä. Samoin Volkkarin Jetta oikutteli sähköjensä puolesta. Rikki ei ollut yleensä, mutta vikavaloa näytteli ja menihän niistä sulakerasian pohjaa ja ABS-jarrujen ohjausboksi, sekä tosiaan moottorinohjaus-vikavaloa ja tehonmenetystä.
Niihin tosin tottui, eikä tien päälle jääty kertaakaan. (Paitsi kerran automaattilaatikko esti käynnistämisen – ilman syytä) No – yli 600 tuhatta kilometriä mittariin kuitenkin.
