Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Petep. Jos sahasi on ”tehtaan säädöissä, niin ymmärrän bensankulutuksen. Metsälehden vertailussa oli vain harratelijoille tarkoitettuja sahoja, joissa jo hinta ja MAX kierrokset kertovat, että ollaan karvalakkimallien kimpussa. Nuo harrastelijamallin sahat ovat raskasruokaisia, myös Huskuna.
Mikander on oikeassa tuon janoisuuden suhteen.
Tein tässä hiljakkoin isoista männyistä hirsitaloon hirsivärkkejä ja samalla kokeilin Tihhin 261- mallia. Verrokkina minulla oli HVA 550.
Huskulla tuli kaksi kertaa enemmän runkoja kuin Tilhillä / tankki. Alkoi jopa potuttaa, kun Tilhistä loppui bensa niin äkkiä. Tilhiä ei tosiaan tarvitse teroittaa joka tankilliselle – Huskua tarvitsee!
Auto ei ollut Skoda, eikä siitä koskaan tule Skodaa, ellei kierrätyksen kautta. Taitaa tosin olla Tsekeissä omaa terästuotantoa niin, ettei tarvitse suomesta viedä peltiä.
Jos tunnet IF:in niin kovin hyvin, niin varmaan tiedätkin, että minulla on siellä lähemmäs kaksikymmentä vakuutusta. Palvelutaso romahti, kun Sampo muutettiin IF:ksi.
Nykyään se ei enää ole IF, vaikka silloin olikin. Kyseessä oli palovakuutus, ei kasko. Sulakerasian pohjassa tapahtui ilmeisesti oikosulku, mutta liekkejä ei ollut missään vaiheessa näkyvissä, eikä vaurioitunut muuta kuin tuo sulakerasia, jossa on siis lukuisa joukko releitä sulakkeiden lisäksi.
Kuitenkin kaikki korvattiin kakistelematta ja ilman bonusmenetyksiä.
Tolopainen:”-Huskia ei saa kahdessa tunnissa vielä edes käyntiin, siksi on autonperällä varalla pari Tilhiä täyteen tankattuna, että ei metsässä tarvitse siihen käyttää työaikaa.”
-Kun on tarpeeksi nolo, pitää pysyttäytyä ns ”isäntälinjan” kalusteissa.
Tuo moottorisahan tankin riittävyys on saattanut tietenkin muuttuakin, kun sahoissa jatkuvasti pienennetään säiliön kokoa. Kuitenkin pari seikkaa vaikuttaa ratkaisevasti tankin riittävyyteen.
Ensinnäkin tankkaus voidaan tehdä myös piripintaan, eli tankista voi päästää sen ilmakuplankin pois. R- sahoja varten on olemassa kombikannun täyttönokkaan korokerengas, jonka avulla tankin saa helposti täpötäyteen.
Toinen kohta on, että korkki saattaa vuotaa – varsinkin, jos sen tiivisteen alle on päässyt epäpuhtauksia, taikka korkki on vielä vanhempaa mallia (HVA), joka pitää aina sulkea tulppa-avaimella, ettei se vuoda. On nimittäin testattu täydellä tankilla, kuinka pöydällä paperin päällä tulee bensaa korkista ihan alareunaan asti. jos korkki on vain käsin kiristetty.
Metsässä kokeiltiin useilla tankillisilla ja ero vuotavan ja vuotamattoman korkin välillä oli 15 minuuttia.
Siis oikein tehtynä tankki kestää raivokasta sahausta 1 t 50 min. ja tankkaustaukoon menee teroituksen ja kahvin kanssa 10 minuuttia.
Kolme tankillista HVA:n ammattimallilla päivässä on tosihyvä saavutus.
Käytännössä Raivurin terän teroittamisessa menee niin vähän aikaa, että se minuutti – korkeintaan kaksi, kuuluvat siihen taukoon, johon täytyy yleensä liittää sahan tankkauksen lisäksi sahurin tankkaus. Ainakin kesällä tuollainen tauko on hyvinkin asiallinen, kun tankillinen kestää pari tuntia ja hikoilua tahtoo tapahtua ripeässä sahauksessa.
Saha juttu on M-sahassa (ei koske Tilhiä, koska siinä tankillinen kestää niin vähän aikaa) . Kunnon ammattisahassa ensiharvennuksessa tahtoo tankillinen kestää pari tuntia tankkauksen kanssa, vaikka kuinka ahkerasti vinguttaisi. Silloin on kyllä jo teroituksenkin paikka. Teroitus kestää pari minuuttia.
Kyllä työmatkan (1,5 km) kulkeminen lihasvoimaa käyttäen silloin, kun mitään liikuntarajoitteita ei ole, olisi varsinaista hyötyliikuntaa. Polttopuiden teko metsästä on toki myös sitä, mutta normaalihuushollin puiden kaataminen, karsiminen ja kasailu tapahtuu parissa päivässä, vaikka samalla alueella suorittaisi ”alustanraivauksenkin”, joten sen liikunnallinen hyöty jää vuositasolla olemattomaksi.
Luulisi, että Jeessin tasoinen puuha-Pete kulkisi tuollaisen matkan reippaasti kävellen ja kuntoilumielessä kantaisi selässään reppua, jossa olisi viitisenkymmentä kiloa vaikka tiiliskiviä mennen tullen ja palatessa.
