Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Hiluxmetsuri: -”Lisäksi valtava rahamäärä jää kotimaiseen käyttöön eikä mene venäläisen raakaöljyn ostoon. Tuolla rahalla voi vaikkaa ostaa energiapuuta ja tehdä sillä sähköä uusiutuvista polttoaineista.”
Nyt olet ymmärtänyt asian aivan väärin. Mitään säästettävää ei jää, koska ”valtava rahamäärä” on suollettu ulkomaisille autojen ja akkujen valmistajille ja meillä on PA – kuin tuuran putki.
Energiapuusta voisimme valmistaa vaikkapa puhdasta nestemäistä polttoainetta polttomoottorikäyttöisiin autoihimme, joiden hankintahinta on vain osa sähköauton hankintahinnasta.
Tuo videon kaatokolo on mallia ”ruotsalainen”. Jonseredin ”mannekiini” ruotsista kävi täällä esittelytilaisuudessa sahaamassa ja näyttämässä erilaisia kikkoja.
Pitkissä kuusissa, jotka talvella olivat lumilastissa, tyvi repesi / halkesi järjestään tuollaisella kaatoloven yläsahauksella, joten me hylkäsimme sen. Lisäksi siinä piti sahata tyvellä huomattavasti enemmän kuin vakiintuneella kolomallilla.
Kyllä sinä Visakallo saat sahailla millä hyvänsä, vihjeenkin voin antaa: – Meidän lähellä kyläkauppa on myynyt kiinalaista sahaa 2 kpl 99 €. Se on vaan niin, että jos pitää jotain sahata ihan oikeasti ja kyse on vieläpä ansiostakin, niin takaan, että yksikään metsuri ei hyväksy sahalleen remonttipäiviä yhtä enempää. Siis yksi päivä pilalla sahan takia. Seuraavan tempun kun se tekee, niin vaihtohetki on justiinsa tullut. Edes takuuremontit eivät paljoa mieltä nostata, jos päivä on katkennut sen takia.
Samoin tuolla Jönköpingillä oikeaa hakkuutyötä ei tule esim kuudessa tunnissa yhtä paljon, kuin vaikkapa HVA:n 550:llä, vaikka bensaa menee enemmän. Kun kiihtyvyydessä ja MAX-kierroksissa on huimaava ero, lienee kaikille selvää, että eroa myllyissä on.
Oli varmaan perustelut, joilla sahamallit on valittu vertailuun, mutta olen todennut jo vuosikymmenet sitten, että ”aina” on vertailuryhmä valittu väärin.
Tuossakin vertailussa oli Echo, joka oli aivan eri sarjaan kuuluva. Sen olisi pitänyt Riikilänkin ymmärtää, että sen sahan tehot ovat aivan eri luokkaa kuin periaatteessa muiden. Kiinalaisversio ei myöskään ole vertailukelpoinen, koska sen hinta pudottaa sen omaan sarjaansa.
Vertailun HVA ja Tilhi ovat molemmat sellaisia Guttaperkkasahoja ja niiden kanssa pitää olla ainakin pakkasella metsässä suht varovainen. Nuoriso-opiskelijoilla aika usein rusahti koteloa ja jopa runko-osaa rikki, koska kielloista huolimatta he jopa paiskovat sahoja kannokkoihin ja oksantynkiin. (En voi käsittää sitä, että käyvä saha pudotetaan lumeen, jossa voi olla kivi tai kova kanto piilossa. Jo pelkkä lumeen upottaminen ei tee sahalle hyvää).
Jos halutaan vertailla eri sahamerkkejä, ne pitää olla suunnilleen saman tehoisia, saman painoisia, ottaa samat kierrokset ja olla saman hintaisia.
Hiluxmetsuri: -”Sähköä toki tuodaan jonkin verran (19% kulutuksesramme) mutta Energiateollisuuden 2015 vuositilaston mukaan sähkömme on 50% kotimaista, 45% uusiutuvaa ja 79% CO2-vapaat. Ei minusta ihan huono suoritus ja tarkoittaa sitä, että jokainen sähköllä ajettu kilometri on huomattava ympäristö- ja kotimaisuusteko fossiilisilla tuontipolttoaineilla liikkumiseen verrattuna.”
– Kun sähköntuotantomäärä on kuitenkin rajallinen ja osa siitä tuotetaan kivihiilellä ja turpeella, on lähes merkityksetöntä, jos vaikka suurempikin määrä sähköautoja pihisisi maanteillämme.
Jos ja kun kuvitellaan, että sähköautot käyttävät vain CO2-vapaata sähköä, niin tottakai se sähkö menisi muuhun käyttöön ilman sähköautoja.
Mikander: ”-
<div class=”comment__text”>Kannattasi opetella työteknikkaa
Ennen sahuseenmenoa jos olisit
Palkkaduunarina noutajatulisi.”
Kyllähän tuossa melko paljon näkyy sellaista turhaa liikehdintää, joka ei tuota mitään. Saha toki tykkää, kun käy suurimman ajan tyhjäkäyntiä.
</div>
Hakkuukone tekee ajouran yleensä niin, että hakkaa edestänsä ja siitä sivulta. Jos kuljettaja osaa homman ja kone on sopiva, ei hakkuukone pyörillään / teloillaan riko maan pintaa, vaan survoessaan lunta pakkasen avustamana kovettaa ajouraa.
Jäätyneet pystypuut säilyvät parhaiten ehjinä, vaikka työstettävän puun oksat hankaisivatkin puun pintaa hieman. Kyllä hyvä kuski ja hyvä kone pystyvät tekemään melko hyvän jäljen.
”Kyse on siitä, mitä käytännön vaikutusta on pienellä päästövähennyksellä ilmastoon. Ei se ole mitään anekaupaa. Muutenkin turhaa syyllistämistä liittyy asiaan joillain näistä co2 päästöistä puhuttaessa. Sen takia on hyvä verrata pienen päästön aihuttajia oikeasti isoja päästöjä aiheuttaviin. Jokin vanha auto saattaa saastuttaa paljon enemmän kuin uudempi isokin auto, vaikka ison voisi luulla päästävän enemmän. Joskus on joutunut ajamaan sinistä savua tupruttavan auton perässä eikä siinä jää epäselväksi saastuttaako edellä menevä kulkine vähän vai paljon.”
co2 – päästöt eivät ole niinkään riippuvaisia siitä, minkä väristä tavaraa tulee pakoputkesta, vaan siitä, paljonko polttoainetta syötetään moottorille esim satasella.
Minulla on auto, jonka ajotietokone kertoo kekikuluttavan minun ajoillani 8,5 litraa satasella. Toinen autoni kertoo kuluttavansa keskimäärin 4,7 litraa – myöskin bensiiniä. Henkilökohtaisesti ajelen mielelläni tuolla raskasruokaisemmalla autolla, ainakin niin kauan, kunnes polviniveleni sopeutuu lähinnä lihasten ja jänteiden puolesta autoon nousemisen ja -poistumisen pullisteluissa.
Hyviä havaintoja. Korostaisin kuitenkin taimikonhoidossa runkoluvun mittaamisen tärkeyttä. Mitä matalampaa puusto on, sitä helpommin se jää liian tiheäksi.
Urakkametsurien ammattitaitoa en kyseenalaista. Ammattilainen peittoaa harrastelijan 6-0 joka vaiheessa, joista ensimmäinen on puiden valinta. ”Ei sitä muuten urakkametsuriksi pääsisikään”. Huonon jäljen tekeviä urakkamiehiä ei yleensä ole olemassakaan.
Kuusikossa ei yleensä pituuserot tasoitu muuten, kuin suhteellisesti. Eli jos taimet ovat saman ikäisiä ja toinen 5 metrinen ja toinen kaksimetrinen, ei ero yleensä pienene, koska paremmin kasvavalla puulla on varmasti parempi perimä.
Parikymmenmetrisessä kuusikossa viiden metrin pituusero saattaa olla hyvä syy poistettavan puun valinnassa.
