Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Apli:”nykyisellä korjuukalustolla ja työtekijämäärällä on haasteellista sitä korvata kotimaasta vaikka leimikoita olisikin tarjolla tarpeeksi.”
-Nyt en ymmärrä! Kun puun tuonti Venäjältä – onneksi loppuu, niin jääkö kaikki se Suomalainen korjuukalusto ja sen Suomalaiset käyttäjät Venäjälle ikäänkuin ”sosialisoiduiksi” Venäjän omistukseen?
Nehän siellä kuitenkin ovat sen puun hakanneet ja kuskanneet Suomeen, miten se ei heiltä onnistuisi Suomessakin?
leone. Miksi sammutat sahan kesken leikin? Vetäise edes tankillinen yhteen menoon. Syynä voi olla neulaventtiilin vuotaminen, jos säädöt on muuten oikein tehty. Painemittarilla selviää neulan vuotaminen, se on kulutustavaraa ja jokaiseen oikeaan sahaan se pitää vaihtaa ainakin kerran elinkaaren aikana.
Myös sytytyspuola saattaa oikutella kuumassa sahassa.
DA-Trolli:”Se määrää kellä myytävää tavaraa on. Paitsi metsänomistajissa tuo ei päde.”
Selvisihän DA-Jeessin bisnes-kuvio kaiklta osin. Ei tarvitse enää miettiä, mikä hänellä on mennyt pieleen liike-elämän puolella.
Käytännössä aivan sama kuvio on koko osto – myyntikuviossa, eli se päättää, kenellä on rahat.
Venäjän luonnonvarat tulevat olemaan tärkeässä roolissa, kun Ukrainan jälleenrakentamisen ja sotakorvausten maksun aika tulee.
Merkkisahoissakin on kahvat nykyään rakennettu siten, että sääntö:” Kädensijat säädetään hartioiden leveydelle” voidaan perustella sillä, että raivaajat ovat niin harteikkaita, että normaalitiheässä metsässä he joutuvat kulkemaan sivuttain.
Sutjakka nainen r.sahan kanssa on kuin ”Metto soitimella”, eli siivet levällään. Tulee raskaaksi sellainen työskentely. Kyynärpäät pitäisi olla sujuvasti kyljissä, kun kädet on kahvoilla!
Oikeus ja kohtuus olisi nyt se, että : Kun minulla on sähklsopimus, joka perustuu kulutukseen, joka on n. 10 000 kWh/v, niin periaatteessa sähköä myyvä yhtiö on velvollinen toimittamaan minulle sen verran. Jos kuitenkin vähennän sähkönkulutustani, tai vaikkapa lopetan kokonaan sen kuluttamisen, niin sähköyhtiölle ”jää sähköä käsiin”.
Sen säästyneen sähkön se voi periaatteessa myydä kovalla markkinahinnalla – ja tehdä rutkasti rahaa! (Minulla on suht maltillinen hintakatto sopimuksessani)
Eikö se raha, minkä yhtiö tekee, kuuluisikin minulle? Sähköhän on tavallaan minun sähköäni. Noinhan markkinatalouden pitäisi toimia?
Logset on Hybridi, Ponsse on
jonkinlainen hybridi.Ponssen tekniikka ei käsitykseni mukaan ota polttomoottorista tehoja muualle kuin sähkön tuotantoon ja esim voimansiirto on puhtaasti sähkömoottoreihin perustuva.
Perinteisissä ajokoneissahan voimansiirrossa on hydrayliikka vauhtipyörän ja jakovaihteiston välissä.
Ei sillä eikä millään – jos perissä on vääntämässä sähkömoottorit, niin sehän lienee hyvä ja halpa ratkaisu.
Hybridiautoissa ei pienellä ajoakulla juurikaan ajella pidempiä matkoja, akut ovat mukana vain silloin tällöin, ellei sitten mennä ratkaisuun, jossa pieni polttomoottori pörrää hyvällä hyötysuhteella koko ajan ja ajo tapahtuu täysin sähköllä. Sellainen tekniikka on nykyäänkin vielä hyvin harvinainen. Niissähän on parisataa heppainen bensakone ja 150 kilowattinenn sähkömoottori ison akun kanssa ja niillä ajo on NIIN puhdasta ETTÄ!
Mielestäni Lättähatun moottori pörräsi pysähdyksissäkin aika reippaasti, eikä kierrokset muuttuneet liikkeelle lähdettäessä, savu tosin sakeni.
VR:lläkin oli ainakin, en tiedä nykyvehkeistä, kuinka paljon niissä on sähkömoottorit vetovoiman tekijöinä, mutta ainakin ”Lättähatuissa” oli aikanaan dieselit pyörittämässä generaattoria, jonka antamalla sähköllä ”juna” liikkuu. Akkuja ei tuossa välissä ollut, eli Hybridi se ei ollut. Samoin laivojen potkurinakselit pyörivät sähköllä (ainakin aika usein)
Voi olla, että tuollainen hybridi-metsäkone hyvinkin yleistyy, jos vaan hinta pysyy vertailukelpoisena.
Keksintö ei ole aivan uniikki. Silva prolla on ollut jo vuosia ja minun entisellä työnatajallakin jo toista vuotta hakkuukoneena – tosin eri merkkinen.
Kyllä täytyy myöntää, että Ponsse seuraa kehitystä ihan sujuvasti, mutta ei se sitä johda.
Puuki. Et siis ole nähnyt kunnollista tukkimetsää – kunnollisia tukkipuita kyllä.
Minä tarkoitin metsää, jota on hoidettu ja josta kaikki kuitupuut ja vialliset puut on aikaisemmin hakattu pois.
Niissä kuusikoissa runkomuoto on niin juokseva, että rungon kakkos – kolmos – ja nelostukki ovat kaikki lähes saman kokoisia ja tukki menisi samaan läpimittaluokkaan molemmista päistään monesti. Kun noin tuhannen kiinnon tukkilansseissa on latvakuitua vain muutama kuutio, niin olisi syytä kovapäisimmänkin uskoa, että pitkässäkin rungossa on kuitua pirun vähän, eikä tukkiprosentti paljoa sadasta putoa.
