Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Veikkaan, että metsälehden vertailun voittaa Tilhi, kakkoseksi voi tulla jopa Jönköping, kolmoseksi HVA ja kaikkein hengettömimpänä Echo.
En kuitenkaan sanoisi tuota paremmuusjärjestykseksi, jos ihan oikeasti aletaan sahaamaan.
Jeessi: -Ihan yhtä lujaa menee isosta nykydieselistä iso käyttövoimavero kuten nuo kutoskoneiset dieselit ovat joita katseltua on tullut. Pakettiautoissa ja kuorma-autoissa on edullisempaa mutta työkalut vie työhalut. Onhan minullakin kaksi isokoneista bensa-autoa joista tämä avolava on huomattavasti edullisempi pakkaus. Tällaisilla veroilla nyt ei kovin paljon pitäsisi ohjaavaa vaikutusta olla mutta ihmeen pöhköjä ihmiset vain ovat juoksemaan näiden ”piperrysverojen” tapaan. Saapi meikis kuitenkin sitten ostella niitä edukkaasti.”
Kyllä sinulla on tietenkin nuo Käyttövoimaverot ja käyttömaksut selvää pässinlihaa, mutta jos joku ei ole perillä niistä, niin kertaushan on ”opintojen äiti: -Käyttövoimavero on se vanha Dieselvero, joka määräytyy ajoneuvon painon mukaan. Se lankeaa aina jokaista alkavaa sataa kiloa kohti. Jos auto on rekisteröity pakuksi, sen käyttövoimavero on erittäin paljon pienempi kuin vastaavan henkilöauton vero.
Käyttömaksu määräytyy nuoremmissa autoissa maahantuontirekisteröinnin yhteydessä määriteltyihin päästöihin. Ellei ne ole tiedossa, ne määritellään ”vanhan kaavan mukaan”
Tuosta syystä suurin osa isoista dieselkäyttöisistä autoista on rekisteröity pakuiksi.
Pikkutukkia ja parrua sahataan kuitupuusta vain ja ainoastaan siksi, että se on halpaa.
Kaupantekijäisiksi sellufirmat saavat hyvää, kuoretonta haketta rutkasti, jopa puolet puuaineksesta menee pintahakkeeksi. Jopa pienpuulinjoilla käytettävät veistosahat ”veistävät” aihion halki, jolloin sekin lastu kelpaa selluun.
Voihan se olla niinkin, että kun on se yksi osa jäänyt ihan mitättömään kokoon, niin tuntuu tietenkin sitä hipelöidessään isossa autossa koroketyynyllä istuen, että yltää näkemään tuulilasin alareunasta tielle edes vähän, silloin auton täytyy olla iso, pitkä, korkea ja leveä, sekä tosi voimakas moottorinen.
Metsämiehen autoista puheenollen, ihmetyttää se, että on joku hankkinut kaksi metsäautoa, joilla rymytään romukuorman kansa kaikki metsätiet, eikä sitten ole lainkaan sellaista kulkuneuvoa, jolla olisi nautinto ajella pitkiäkin matkoja ja perille päästyäkin olisivat vaattet ja matkatavarat siistissä kunnossa.
Tuo entinen Shindaiwa kuuluu ehdottomasti ihan terävimpään kärkeen, jos yleissahaa tarvitaan.
Shindaiwalta tuli juuri HVA:n ”romahduksen” (242) aikoihin malli, joka ristittiin ”Huskuntappajaksi”, mutta sen maahantuojalla oli juuri silloin ”Mustat pari vuotta”, jolloin se luopui sahojen myynnistä ja meni aikansa, ennenkuin piirimyyjät saivat maahantuonnin uudelleen kuntoon.
Huski sai uutuusmallinsa jonkinlaiseen toimintakuntoon, joten varsinainen isku jäi heikoksi. Shindaiwan malli oli silloin 488 – ja se sijoittui kahden Huskimallin väliin kuin nakutettu.
