Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jos normaalikohde on ennakkoraivattu, niin se pitäisi kyllä hakata motolla. Raivausrisukossa käveleminen ja työskentely on sitä luokkaa, että minun puolestani sen saavat tehdä jotkut muut.
Traktorin rengas puhkeaa helpoimmin lyhyessä kannossa, tiettävästi kukaan ei ole saanut rengasta puhki puolen metrin kantoon.
Olen ollut metsästysseurassa jäsenenä aika monta vuotta. Meillä on ollut yhdistettynä hirvijahdissa kaksi porukkaa ja näin olemme saaneet mukaan huomattavan määrän koneurakoitsijoita, jotka aika usein vaihtavat työ / metsäautoaan uuteen. Eipä ole näkynyt muita nelivetoja kuin Toyotaa, alkuvuosien harhahyppyjen jälkeen.
Henkilöautoina heillä lähes kaikilla on tavallinen kaksivetoinen auto, eivätkä kaikki ole Toyotia, Mersuja on suht monta.
Nuo Jeessin kohtaamat ongelmat dieselin päästöjen suhteen on täällä kyllä ollut hoidettuna ilman meuhkaamista, minullakin oli diesel-autoja – yksi vieläkin, joiden päästöarvot ovat lähinnä parantuneet vuosi vuodelta.
Harjavallassa toki kaikki on toisin
On varmaa, että Mersunkin hankintahinta ja käyttökustannukset nousevat lukemiin, joiden mukaisia summia ei ole mahdollista tai edes järkevää maksella. Jos vaikka jollakulla hyvätuloisella olisikin varaa hankkia kyseinen katumaasturi, niin totuus taitaa kuitenkin olla, että järkeä sellaisen hankinnassa ei ole.
Kun auto ei anna korkean hinnan vastikkeeksi mitään sellaista, mitä ei löydä tuntuvasti edullisemmasta autosta, niin lienee tavan tallaajien viisainta pitäytyä normaalihintaisessa ja pienemmillä muuttuvilla kustannuksilla toimivassa automallissa ja – merkissä.
Onhan tuolla Jeessillä kaikenlaisia luuloja ja myös käsitys. että kukaan muu ei ole koskaan ajanut automaatilla – ainakaan omallaan. Voin kuitenkin oikaista häntä kertomalla, että minullakin on ollut kaksi automaattia, toinen jopa VAG- konsernin tekeleessä ja ajomäärätkin ovat ihan merkittävät.
Tomaatin käyttöön liittyy oikeastaan sellainenkin tieto, että se yleensä lukitsee suurimman vaihteen sellaiseksi, että sillä ajettaessa ei tapahdu luistoa. Sen tuntee ajaessaankin, jos jotain ymmärtää.
Automaattilaatikko on tietokoneen ohjaama värkki, joka toimii niin, että moottori työskentelee aina edullisimmalla kierrosalueella, eikä se, että isossa mäessä vaihde muuttuu pienemmäksi muuta hyötysuhdetta oleellisesti. Ainoa kulutuksen lisäys tapahtuu periaatteessa siinä, että kun Jeessi linkuttaa alitehoisella moottorilla kohti itää, hän kelaa mahdollisimman kovan vauhdin, että auto jaksaa mopon moottorilla kiskoa koko rohjon mäen päälle.
Jos Jeessin autossa olisi ajotietokone ja jos hän osaisi sitä käyttää, hän olisi saattanut havaita siitä, että esim nopeuksien 80 ja 120 välillä on suorastaan valtava kulutusero, joka ei paikkaannu sillä, että pitää kaasupolkimen vakaasti samassa asennossa. Joko ajotietokone mittaa pirusti pieleen, taikka vastus moottorille lisääntyy.
Diesel on kylläkin polttomoottoreihin toistaiseksi paras mahdollinen polttoaine johtuen siitä yksinkertaisesta syystä, että se sisältää huomattavan paljon energiaa ja se pystytään käyttämään myös melko puhtailla pakokaasuilla, jos tahtoa on.
Jeessi: -Ei vaan säästän polttoainetta kun en käytä. Automaattilooralla se sitäpaitsi ennenpitkää hajottaa laatikon. Jatkuvaa turhia vaihtoja pieniinkin mäkiin varsinkin kuormalla ja silloinhan sitä polttoainetta ja vaihdelaatikkoa tapetaan. Kytkimestä puhumattakaan.”
-Minkähänlaisesta oppaasta on peräisin Jeessin käsitykset automaattilaatikon toiminta – ja ohjelmalogiikasta. Jos Jeessin auto jatkuvasti vaihtelee turhaan pieniinkin ylämäkiin, niin vikaa on joko autossa tai kuskissa. Veikkaan jälkimmäistä, vaikka Volkkarilla onkin olleet askit ihan kuralla jo kymmenen vuoden ajan.
Tärkeintä automaattilootan suhteen on, että siellä on oikeanlaiset öljyt ja sitä on oikea määrä.
Jos on kaasupolkimen kanssa tarkka kuljettaja, pystyy ajamaan ilman vakkaria pienemmällä polttoaineen kulutuksella, mutta Jeessi ei takuulla kuulu siihen sarjaan.
Minkä takia yrität runkoa maasta irti, kyllä sen kone ottaa.
Tietenkin, jos metsässä on vain yksi tuulikaato, se on järkevää tuoda saman tien pois, muutenhan se saattaa unohtua sinne.
Jos runko on jäätynyt maahan kiinni, sen kanto ei hevillä kaadu sahaajan päälle, vaikka se olisi kuinka korkea.
Tolopainen:Aika paljon mukavempi olis katkaista tuulenkaato sähköshalla, joka on neljä metriä pitkän varren päässä kuin mennä moottorisahalla sahaamaan kolme metriä korkean juurakon viereen. Parantaisi työturvallisuutta. Sähkömoottori on ominaisuuksiltaan aivan ylivoimainen verrattuna polttomoottoriin.”
Tuo nyt ainakin paljastaa sen, että eipä ole tullut tuulikaatoja tehtyä, enkä suosittele niihin hommiin ryhtymistäkään. Paitsi motolla, jos osaa sellaistakaan käyttää.
Tehtiin joskus Teijon kanssa tuulikaatoja yhteen pötköön yli neljä kuukautta. Taksassa oli 25 % tuulikaatolisää ja niitä sai tehtyä ainakin 30 % enemmän kuin pystypuita.
Joka ikinen puu oli tukkipuu.
Harsintahakkuu ei onnistu oikein, jos metsätyyppi on VT- tai karumpi. Niillä pitäisi kuitenkin kasvattaa mäntyä, joka ei harsintametsissä kunnolla uudistu.
Kuusikossakaan ei uudistuminen onnistu, ellei maan pintaa hieman raaputeta ja silloin tyvilahon määrä lisääntyy, joten tauti tappaa kasvatettavaksi tarkoitetun metsän.
Metsärahaston touhu varmaan sopii niille palstalaisille, jotka istuttavat päätehakkuutiheyteen taimikkonsa, ettei tarvitse raivata lainkaan.
Veikkaan, ettei siellä metsässä ole tukkirungoiksi kelpaaviakaan puita silloin, kun olisi päätehakkuun aika.
Se vaan on ollut autojen omien mittareiden ”hyvänmiehenlisä”jopa kymmenen km/h vakiorenkailla. Usein hankitaan talvirenkaato min päin ja ne voivat olla taas eri kokoa, kuin ns. vakiorenkaat. Joskus on kinattu rengasliikkeessäkin heidän käyttämien taulukoiden oikeellisuutta. Vaikka rengas olisi mitoiltaan samanlainen, se voi kehältään olla selkeästi eri pituinen. Sekin kirkastuu vasta mittaamalla.
Kannattaisi huomioida myös se, että yleensä matkamittari valehtelee samassa suhteessa kuin nopeusmittarikin.
