Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
-70 luvun puolella koitettiin vauhdikkaasti markkinoida MAKERI- merkkistä palsatalla pyörivää telakonetta, jolla ei ollut puomia lainkaan. Se keräsi edestään muutaman rungon kouraansa ja peruutteli paikkaan, jossa ajokone ylettyi ottamaan tuotoksen, kaatoi puut karsi ja katkaisi ne kasaan.
Kyllähän sillä palstan juuristo tuhoutui totaalisesti.
Etupäässä ne olivat koneita, jotka oli tehty ajokoneen päälle ja joille kaadettiin erilliskaatona puut yleensä kaikki samaan suuntaan. Prosessoreita.
Pika taisi ensimmäisten joukossa tuoda Harvesterin, joka nosti puun ylös kannoltaan, kääntyi ja alkoi työntää sitä sykeperiaatteella karsintaterien läpi poispäin itsestään, eli kuljettaja ei päässyt näkemään tyvileikkoa.
Joissakin koneissa pätkittiin puu sirkkelinterällä, olipa jossain koneessa sitten kaatopäässäkin vannesahan terä, tosin kartion muotoinen.
Ensiharvennuksien piti olla melko pahasti myöhässä, jos niitä alettiin moisilla motoilla työstää. Taisi ensimmäiset olla mallia VIMEK- nostolaitekone.
Naputtele Guukkeliin hakusana vaikkapa akkusaha. Tai akku raivaussaha. Kyllä siellä niitä on – jopa Liisattavaksi asti. Kun tehoja löytyy jopa kahteen kilowattiin asti, on asia jo pohdinnan arvoinen.
Tietenkin työkalusarja, jossa on jänniä laitteita samanlaisille akuille, on kiehtova. Alan tosissaan suunnitella porakone – käsisirkkeli – pulttipyssy – lehtipuhallin – jne sarjaa, jonka akkumoottori – ja -raivaussaha täydentäisivät mukavasti.
Maatalous-Fortsoni oli ilman ketjuja 180 senttiä leveä, mutta kai pitäisi olla vähintään ääliö, jos haluaa hakata ajouran tiheämmäksi kuin palstalla on puuväli.
Päätehakkuu omalla kalustollakin voi onnistua kannattavasti, jos käyttää MHY:tä välikätenä, eli tiedän, että isäntä myy leimikkonsa MHY:n kautta pystyyn ja hakkaa motolla ne työpalkkaa vastaan. Sitä en tiedä, mikä on ollut taksa, mutta koko ajan kone pyörii. Ajo tapahtuu naapurin toimesta.
En ole kuullut minkäänlaisesta ongelmasta hankintapuulla täälläpäin, paitsi tukkia eivät tavalliselta tollolta osta.
<div class=”comment__text”>
En toki tarkoita etteikö joka aaria kannata hoitaa kasvuun. Mietin vaan sitä puolimetriä leveämpää ajouraa. Tehokkuutta ja kustannustietoisuutta tässä haen. Hoitohakkuiden, ojituksen hoidon ja tuhkauksen kautta siihen on päästävä. En mene märkänä aikana nuille rämeille porkkaamaan vaan sillon hakkaan vaaramaisemissa. Meillähän on talvi ja routa täällä takuuvarmasti.
Vanhempi ojitushan on tehty .70 luvulla 40 metrin välein. Teko ja ajo onnistuu kunnon koneilla ojan päältä. Keskelle sarkaa ajoura johon tarvit
<div class=”comment__text”>”En toki tarkoita etteikö joka aaria kannata hoitaa kasvuun. Mietin vaan sitä puolimetriä leveämpää ajouraa. Tehokkuutta ja kustannustietoisuutta tässä haen. Hoitohakkuiden, ojituksen hoidon ja tuhkauksen kautta siihen on päästävä. En mene märkänä aikana nuille rämeille porkkaamaan vaan sillon hakkaan vaaramaisemissa. Meillähän on talvi ja routa täällä takuuvarmasti.
Vanhempi ojitushan on tehty .70 luvulla 40 metrin välein. Teko ja ajo onnistuu kunnon koneilla ojan päältä. Keskelle sarkaa ajoura johon tarvittaessa vedetään täydennysoja…..yhtään turhaa arpea ei metsään tule
Ei onnistu sahalla ja trktorihimmelillä.
</div>
taessa vedetään täydennysoja…..yhtään turhaa arpea ei metsään tuleEi onnistu sahalla ja trktorihimmelillä.”
</div>
Miksi ihmeessä avaat vanhan ojan päälle ajouran? Siinähän puusto kasvaa kaikkein parhaiten?Miksei se onnistu sahalla ja Himmelillä?
<div class=”comment__text”></div>
Minkähän vuosisadan kataloogista on Ponssen leveyksiä tullutkaan katseltua, kun minä vilkaisin koko malliston esitteitä, oli siellä max – vakio 2830 mm.
On tietenkin jokaiselle alaa ymmärtävälle itsestään selvää, että kun teloja levitetään esim 300 mm, merkitsee se, että kone tarvitsee lisätilaa 600 mm, koska sattuneesta syystä teloja ei voi levittää sisäänpäin.
2700 millin levyisiä maataloustraktoreita ei ole metsässä alvariinsa vastaan ajellut. Lieneekö syy se, että niitä ei ole, vai se, että sellaista ei kannata metsään rahdata – veikkaan jälkimmäistä, mutta jätetään varaus Lauri Vaarin kökkötraktorille.
Käytännössä vaan on käynyt niin, että ketkä ovat maataloustraktorinsa metsälle uhranneet, ovat säännönmukaisesti kaventaneet raideväliä, eivät suinkaan levittäneet.
”Tolopaisen metsässä ei ole koneella vielä koskaan tehty yhtään enskaa, eikä taideta tehdäkään. Seuraava kohde menee tieuran vieressä tarvittaessa, vaikka emäntä kantaa puut osoittamaani tien suuntaan.”
– Mitäpä sitä suotta pohtiikaan lähikuljetuskoneita, jos on onnistunut hommaamaan sellaisen hirmun emännäksi, että hän pystyy tekemään lähikuljetuksen kantamalla. Jos itse takametsien sankari väsähtää metsään, eukko tuo hänet näppärästi kantamalla kotiin.
