Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
En oikein ymmärrä miksi ylimääräinen puusto pitäisi kasvattaa ensiharvennukseen asti, kun se on paljon helpompi poistaa raivaussahalla vuosia ennen harvennusta.””
Näillä nykyohjeilla ja nykytiedolla en todellakaan käsitä minäkään, miksi risukkoa pitäisi kasvattaa, kun voi kasvattaa kunnon myyntipuuta. Se on sama sääntö kuin naistentansseissa, että pikku-ukot jää käsityöläisiksi, mutta miehen kokoiset menee kaupaksi hyvin ja saa vielä valita pelikaverin.
Havupuulla ja hieskoivulla ensiharvennusvaiheessa on ”ehdoton runkoluku 2000 kpl /ha. Isompi runkoluku merkitsee aina sitä, että halvatun pientä riukua joutuu hakkaamaan, eli tuotos / tunti on liian pieni ja tuotos / ha jää liian pieneksi. Samoin jäävien puiden järeys on pieni verrattuna hoidettuun metsään.
Enskavaiheessa ei ole juurikaan merkittävää, mitä puulajia sieltä poistetaan, kunhan jäävä puulaji on etupäässä tavoiteltua laatua.
Hoitovelvoite pitäisi kaikessa ankaruudessaan ottaa käyttöön.
No sitten. Poistettavien puiden koko olisi syytä olla yli sata litraa, joten kasvun pitää olla hirveä.
Jeessi ei ole taaskaan tajunnut koko juttua. Pessinen hakkasi energiapuuta ja karsi vain niitä oksia, jotka haittaavat rangan siirtelyä ja omaa harppomista rungon väärääkin puolta. Kannattaisi Jeessi olla hieman tarkempi ennenkuin näytät hölmöyttäsi.
Jovain oikeassa, aika monen maan kuitu on halvempaa kuin suomessa. Asia josta harvemmin kyllä huudellaan.”
Myy sinä vaan puusi hassulla, koska olet saamiasi hintoja täällä jatkuvasti kerskunut. Baltian maissakin maksetaan selkeästi enemmän raakapuusta ja sinnekin viedään venäjän puuta – tosin ilmeisesti paljon halvemmalla kuin suomeen. Venäjällä urakoivien suomalaisten yrittäjien (Jobbareiden) lisäksi siellä touhuavat ruotsalaiset, virolaiset ja saksalaiset ”Yrittäjät”. Ilmeisesti he toimivat pienemmällä katteella kuin suomalaiset, koska he maksavat tuplapalkkaa suomalaisiin verrattuna.
Kuka on puhunut umpitilasta? Hirsirakentamista tehdään hallissa, jossa on sivut auki, mutta yleensä siellä on siltanosturi, jolla hirsiä käsitellään. Kaksi sivua on liukuovilla, joten ne saadaan auki tilanteen mukaan.
Alkylaattibensiinin lanseerasi suomessa HVA, joka alkoi myydä bensiiniä viiden – ja kymmenen litran kanistereissa. meillä kävi joka vuosi pari kertaa maahantuojan edustaja, joka tuotetta toi meillekin. Kertoi silloin tavaran olevan Nesteen valmistamaa, mutta sitä ei myydä suomen jakeluverkossa, vaan se tuli kaikki ruotsista.
Ensiesiintymisestä on aikaa vähintään 30 vuotta. Niihin aikoihin ruotsalaismetsurit siirtyivät puhtaaseen aikapalkkaan ja puhtaisiin pakokaasuihin.
Mikä Halvatun ennakkoraivaus kahdeksanvuotiaaseen taimikkoon?
10 mottia päivässä, saa metsuri heilua melkolailla juosten. Jos rungosta tulee keskimäärin 4kpl 3m pölliä niin 8 tunnin päivässä saa kaataa 70-100 runkoa, se tietää sitä että joka 5 minuutissa pitää olla runko nurin, karsittu, katkottu ja pinoon kannettuna. Sahatakkin pitänee likemmäs 10 tankkia päivässä. Väitän että ei useimmilta onnistu. Jos maataloustraktorilla ja kärryllä 5m kuormaimella ajelee, pitää puut olla aika lähellä ajouraa jotta kuormaus onnistuu ja vaikka reipas 10m ajourasta ei enää 20cm kouvupölli tule juosten läjään. Itse olen hakannut usen n100 mottia hankintaa. 4-5 tankkia päivässä, latvat karsin omiksi polttopuiksi, pari 6 kiinnon kuormaa palaa talvessa. Hyvissä olosuhteissa menee 4-5 päivää kun 100 mottia on hyvässä pinossa tienvarressa, 6 kuormaa päivässä. Ajan lainatraktorilla ja koneen vuokrana vien rankakuorman päivässä koneen omistajalle. Kun ei omalle työlle laske hintaa, vaan vähän varusteista ja sahasta, pensat ja matkakulut niin kyllä sillä tilillä viikon lapissa lomailee.”
Voi hyvänen aika. mistä noita Tuomaita aina sikiää?
Kun metsurin hakkuutaksa on kympin luokkaa kiinto, niin se vaan on pakko opetella hakkuutekniikkaa niin paljon, että turha teputus jää pois. Vaikka metsässä jättää lumeen kuinka monta tuhatta kengänjälkeä, ei siitä tiliä kerry, vaan puuta pitää tulla kasoihin ihan vyörymällä.
Saha pitää olla iskussa, ketju pitää olla iskussa työvälineet pitää olla iskussa ja ennenkaikkea miehen pitää olla iskussa.
Metsurinkin pitää suorittaa puiden valinta vilkaisemalla, kaatosuunta ja siihen liittyvä siirtely pitää olla selvillä. Olen monelta oppilaalta kysynyt: miksi kaadoit sen tuonne? Karsinta pitää OPETELLA, sitä ei vaan aleta tekemään, vaan alussa jokainen liike ja jokainen oksa pitää olla harkittu, turhat liikkeet pois. Kun pölkkyä/rankaa käännetään tai siirretään, niin AINA kasaa kohti, eikä turhia pinoamisia. Usein puu kaadetaan sellaisen puun suuntaan, että kun päästään latvalle, ollaan seuraavan kaadettavan puun tyvellä. Runko tehdään AINA valmiiksi kerta kävelyllä, eli myös alapuoli karsitaan mennessä.
Ensiharvennusta on tehtävä se kymmenen mottia tai enemmän. Muuten pitää hakeutua muihin hommiin. Kolmekymmentä on jo kova suorite, mutta karkuun päässeessä kuusikossa sekin on tehty.
Silloin kun olin elämäni kunnossa ja hakkasin kappaletaksalla, tuli kohtalaisessa kuitumetsässä n. 1000 – 1300 kpl pöllejä – ja kasalle ajouran varteen.
MG on aloittanut kummallisen taistelun MHY:n toimintaa vastaan. Yrittää mitätöidä valtakirjakauppojen toimintatapoja tekemällä tarjouksia suoraan metsänomistajalle. Ilmeisesti järjestötimijalla on liikaa neuvotteluvoimaa, MHY onkin alkanut nuoleskella julkisuudessa puunostajia, kun kokee asemansa erittäin uhatuksi. Tämä kampitustaktiikka tulee esille Harjavallan kirjoituksistakin, hän on ulkoistanut ajattelunkin MG:lle.”
Jo metsäliiton aikoina oli ”kovaa taistoa” MHY:n, konka toimihenkilöt eivät kantaneet Metsäliiton kauppalomakkeita salkussaan – ja Metsäliiton kanssa. Yhdistykset järjestivät yhteismyyntejä, joissa saatiin samaan kauppaan useita tuhansia – jopa kymmeniätuhansia kuutioita.
Sydeemi toimi niin, että arvioitiin kaikki mahdolliset puutavaralajit ja myytiin puut tavaralajeittain eri ostajille. Tällä toiminnalla MHY sai pari euroa kuutiolta, mutta puun myyjät saivat myös paremman hinnan puistaan.
Metsäliitto etunenässä osti rikki näitä yhteismyyntiyrityksiä tekemällä kaupat suurimpien myyjien kanssa.
Sikamaista touhua kaikenkaikkiaan.
Varsinainen öljyn KATKU on vain epämiellyttävä haju. Se, mikä välttämättä ei haise, on terveydelle haitallista. Katalysaattoriäänenvaimentajia on toki ainakin ollut saatavana ja uskon, että niitä on edelleenkin niihin malleihin, joita esim pelastulaitokset käyttävät.
Hirsirakentajat laittoivat katti-malleja, varsinkin ne, jotka veistävät hallissa, eli ammattilaiset.
Sekä Ruotsalaiset, että ”Hitlerin kosto” olivat katalysaattori-iskussa mukana. Tilhihän on AINA matkinut HVA:n ratkaisuja.
Alkylaattibensa kuitenkin täyttää sen aukon, joka katalyytiltä on jäänyt ja jopa paljon paremmin.