Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä meillä taisi olla niitä lisäosuuksiakin, eikä se kaikkein huonoin sijoitus ole sekään.
Kuitenkin siitä päivästä lähtien, kun minä sain omin päin tehdä metsäkauppoja, aina kysyin tarjoukset varteenotettavilta ostajilta. Meillä oli huomattavia sahojakin ihan käypäsen matkan sisällä, enää ei ole ja Pohjan sahakin meni Metsäliitolle.
Äitee tykkäsi matalaa, kun sen veli oli Tampereella Serlalla piiripäällikkönä meidän alueella, enkä myynyt Serlalle, vaan Pohjan sahalle, oikein halvatun hyvää kuusitukkia oli aika paljon.
Silloin ratkaisi erikoismitat, joista koitui erikoishinta.
Ei kai Osuuskunnan systeemit ole muuttuneet? Kyllä ainakin silloin, kun minä olin osakkaana, puukaupasta pidätettiin määrätyn kaavan mukaan osuusmaksua, kunnes koko maksu oli suoritettu.
Vanhoina hyvinä aikoina Metsäliitto maksoi puusta melko tarkkaan osuusmaksua vastaavaa hintaa enemmän, eli se tuli kuitattua ihan itsekseen.
Kyllä silloinkin ostomiehet tiesivät muiden hinnat tasan tarkkaan, ainoan poikkeuksen tekivät silloin paikalliset sahat, joilla oli oma puunhankintaorganisaatio.
Jos ja kun uudistetaan avohakkuun jälkeen kuuselle, niin puunkorjuu ja muokkaus istutusta varten paljastaa kivennäismaata niin paljon, että on suorastaan retkeilykohde taimikko, johon ei ole tullut yhtään koivuntaimia.
Niistä taimikonhoitovaiheessa valitut siemensyntyiset, kuusia matalammat koivuntaimet muodostavat reservin, josta voi hyvinkin valita esim. 1 – 2 kpl aarille kasvamaan.
Lehtipuu parantaa maata ja ilmastoa vähentäen myös juurikäävän mahdollisuuksia.
Kun hehtaarilta poistetaan 200 kpl 250 litran koivukuitua, kertyy niistä hehtaarilta jo 50 kiintokuutiota ja jos kuuset ovat kasvaneet yhtä hyvin niistä kertyy 200 kiintoa. kyllä se alkaa kiinnostaa ostajaa, jos harvennuskuvio on kymmenenkin hehtaaria.
Koivulla ja kuusella on juuristo aivan eri kerroksissa, eli ne eivät taistele samoista ravinteista. lisäksi koivun juuristo ”möyhentää” maata tavalla, joka vastaa peltomaan muokkausta.
Kun puun kokonaismäärä lisääntyy 20 %, niin miten se voi heikentää kuusikon kasvua ja laatua. Kukaan ei ole väittänyt, että koivujen tulisi olla ylispuina. Koivusekoitus on pidettävä taimikosta lähtien korkeintaan kuusikon korkuisena. Kyse ei siis ole verhopuiden kasvatuksesta kuusikon päällä.
Koivukuidun hinta on samaa luokkaa kuin kuusikuidunkin.
<div class=”comment__text”>
Itse viime talvena harventelin pellonpohja kuusikkoa 18 vuoden iässä tyvet olivat noin 20-25cm halkasialtaan lustot olivat parin sentin luokkaa. Pituutta yli metri vuoteen. Mutta harvennus tuli tehtyä pakon edessä. Mustakoro iski kuusikkoon niin harventelin mustakoro puut pois.”
</div>
Jokin ei nyt natsaa. Jos puu on kasvanut 18 vuotta paksuutta 4 senttiä vuosi, niin onhan se paksumpi kuin 25 senttiä?
<div class=”comment__text”></div>On ihan sama, mikä on uraväli, kun on käytössä palstallekasaus.
Me tehtiin jossain vaiheessa siskonmiehen kanssa hankintahakkuuta yhdellä sahalla. Minä sahasin ja hän kasasi.
Sitten välillä hän oli vävypojan kanssa samalla sopimuksella samassa metsässä.
Ihmetteli sitä, kun vävypojan kanssa joutui paljon kovemmalle, vaikka puuta tuli puolta vähemmän. Siksi en mielellään alkaisi toisen jäljiltä kasailemaan.
Pölli on suhteellinen käsitys. Ensiharvennuskoivikosta ei välttämättä tule viittä kolmimetristä pölliä, ellei olla reippaasti myöhässä.
Kuusikko taas hakattanee normaalisto noin vitoseksi – jopa pidemmäksi.
Kyllä ensiharvennuksella kuuden tunnin päivässä on melko yleinen suorite 200 runkoa, jos kuka tykkää tehdä siitä vain puolet, niin se on hänen asiansa. kyllä silläkin laiskan voittaa.
Lauri-Vaarin laskelmissa konekulut on nolla euroa, niin että kun koivukuidun pystyhinta on 11.28 € ja tienvarsihinta 27.86 €, niin tiliähän siinä muodostuu ihan väkisin.
Jos on hoitanut metsänsä taimikosta asti, niin poistuvan rungon koko on 100 litraa (Motomiesten vaatimus)
Kannattavuus on suhteellista. Kun työn osuuden saa verottomana hankintapuusta, niin jotain kannatusta on hommalla. Jos vertaa nykyhintatasoon niin kannattavuus voi olla kyseenalaista. Esim. kun auton renkaanvaihdosta saa 10 min. työstä pulittaa 30 €. Sen voi sanoa olevan kannattavaa bisnestä ; tuntihinta 180 € .”
Sinun kannattaakin sitten alkaa renkaidenvaihtajaksi. Saattaa rengasliikkeen maksama palkka olla jopa 15 € tunnilta ja siitä pois verot.
Jos pystyhinta on kympin ja tienvarsihinta kolmekymppiä ja normaalitahdilla sitä hakkaa n. 10 kuutiota päivässä. Hakkuun osuuden saa verovapaana 125 mottiin asti, mutta verottaja ottaa ajosta omien listojensa mukaan.
Kyllä siinä laiskan voittaa ja bonuksena on se, että kun jäljestä löytyy moittimista, on syyllinen lähellä.
Suorite on kunniakas, kunto ja metsä parantuvat, eikä varmasti pelottelusta huolimatta suurpuunjalostusteollisuus kieltäydy ostamasta, jos laatu täyttyy. Rauhallisemmallakin tahdilla hankintahakkaaja saa jonkinlaisen rahallisenkin hyödyn työstään.
Millä saat puut rahdattua tien varteen?
