Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Minulla on autossa valot eteen- sivuillekin ja taakse ainakin pimeällä sekä heijastimet taakse, on sumuvalot (en käytä) on takasumuvalo (en käytä kuin lumipyryn takia)
Kuitenkin pidän tärkeimpänä autollakin ajaessa, että minä näen muut.
Myös moottoripyörässä valot ja heijastimet ovat kunnossa.
Koko aihe sai alkunsa siitä, kun monet isäntälinjan sahailijat nuukailevat esim moottorisahan hankintahinnan kanssa, mutta iskevät työpukuun lähes tonnin, vaikka esim Dimexin puvun saa hyvin kahdella sadalla. Jos Panisivat neljänsadan sahan hintaan saman verran lisää ja ostaisivat parin vaikka Dimexin hyvät tekstiilit, niin takuulla kannattaisi, kunhan eivät ajaisi traktorilla sahaa lyttyyn.
Ammattimetsureilla on luonnollista olla työn suhteen paras puku, jos sen kanssa terveys kestää paremmin ja turva-aste kohentuu.
En kuitenkaan oikein jaksa uskoa, että kukaan normaalimetsuri on niin hidas ja kankea köntys, että joutuu keinovalojen kanssa työskentelemään metsässä.
Uudistusalan raivaus on tietenkin se ainoa ”raivaus”, mitä tuolla nimikkeellä voi tehdä.
Ennakkoraivaus on vähän niin, tai sitten ei.
Normaalisti uudistusalan raivaus pitäisi tehdä ennakkoraivauksena, vaikka raivattavaa olisi vähemmänkin.
Raivaussahaa käytetään myös perkauksessa, joten sitä voisi nimittää myös ”perkaussahaksi”. Varttuneemmassa taimikossa tehdään harvennusta.
Mitä ihmeen ennakkoraivausta. En ole koskaan tehnyt mitään ennakkoraivausta. Tiheiköt raivataan vasta hakkuun jälkeen, kun näkee mitkä puut ovat vaurioituneet korjuussa. Jos joku ostaja vaatii ennakkoraivausta kauppoja ei synny.
Tolopainen pyörii takkinsa sisällä niin, että kohta on palttoonnapit selkäpuolella.
Dimexin varusteet ovat ihan käypäiset metsätöihin ja olen niitä käyttänyt viimeiset kymmenen vuotta.
Ne ovat kuitenkin eri sarjaa hinnaltaan ja ratkaisuiltaan, kuin nuo ”Elvistelykamppeet”, joiden paremmuus jäänee myyntimiehen puheisiin.
Jo metsurien työpukujen alkumetreillä oranssit puserot tulivat markkinoille. Se, että puku on nykyisin kuin tilkkutäkki, ei paranna metsässä näkyvyyttä, koska siellä ei muuta oranssia ole, kuin mitä metsuri kantaa.
Kirjavuus on matkittu hälytysajoneuvojen ympärillä pyörivien tekijöiden puvuista, että ne erottuvat paloauton tai ambulanssin kyljestä.
Metsässä huomioväriä asuihinsa tarvitsevat eniten työnjohto ja arto, jotka eivät välttämättä osaa liikkua niin, että eivät jää kaatuvan puun alle.
Minusta te heijastin / Logo-miehet olette ymmärtäneet koko jutun ihan väärin, mutta jos kelle on lusikalla annettu, niin eihän siltä voi kauhalla vaatia.
Turvavarustelun alkuaikoina saatiin aikaan Maaseututyöväen liiton ja työnantajien välillä sopimus turvavarusteiden hankintakustannuksien jakamisesta.
Sopimus sai lempinimen ”Rättisopimus” ja siinä alkuvaiheessa metsureille jäi maksettavaksi 30 % pukujen ja saappaiden ym hinnasta työnantajan maksaessa loput.
Sopimuksen seurauksena voi sanoa syntyneen tilanteen, jossa rivakkaliikkeiset sahakauppiaat ”saivat luvan painaa rahaa”. Varusteiden hinnat nousivat selvästi, vaikka laatu pysyi suhteellisen heikkona.
Vielä nytkin on pukujen ym hinnoissa rutkasti ilmaa, mutta myös metsureiden määrä on romahtanut, joten rättibisnes ei ole niin hyvää kuin aiemmin.
Nykyään näyttää olevan tärkeää, että yllä on merkkituotteet ja logo näkyy selvästi ja kauas.
Itselläni on tärkeintä ollut esim housujen keveys, lahkeiden sopivuus ja pituus ennen värisävyjen ja leikkauksen näyttävyyttä. Saumojen neulomiseen käytetty tekniikka ja lanka on näköjään jo ratkaistu.
Esittäkääpä nyt ”Huippuammattilaiset”, missä kohtaa tuossa avauksessa Moitin heijastusnauhoja ja kirkkaita värejä.
Minusta kun te olette joukolla syyllistyneet asiattomuuksiin vetämällä tekijöitä, jotka eivät kuulu aloituksen piiriin, eli henkilökohtaiseen työsuojeluun.
Tärkeintä teille ei selvästi ole käyttömukavuus, housujen viiltosuojaus, eikä lahkeiden pysyminen kengän varren päällä suojaamassa lumelta ja sahanpurulta, eikä hengittävyys ja kuivana pysyminen, vaan se, että teidät nähdään, istutte tai makaatte missä tahansa.
