Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
A. Jalkanen:
Huonoa: ulkoasu eli käyttökokemus oli edellisessä versiossa jotenkin pirteämpi ja ajanmukaisempi; siinä mentiin askel taaksepäin.
Hyvää: lukijoiden kuvat laadukkaampia, yksityiskohtia näkyy paremmin.
Kehitysehdotus: keskusteluketjuissa olisi hyvä, jos asetuksista voisi pysyvästi määritellä viestien näyttöjärjestykseksi aloitus, ja sen jälkeen aina viimeinen ensin. Nyt viimeisintä viestiä joutuu kaivamaan aina erikseen esille.
Viimeiseen viestiin näyttää pääsevän suoraan, kun klikkaa viimeisen viestin kirjoittajan alla olevaa riviä…
Kuusettuminen on luonnon laatiman järjestyksen päätepiste. Ainoastaan metsäpalot ovat panneet kierroksen uusiksi.
Suomessa on ollut todella vaikea löytää yli 150 vuotta vanhoja metsiä, koska vanha, kuivahko kuusikko palaa iloisesti, kunhan saa alkupanoksen vaikkapa salamaniskusta.
Vanhempia puita löytyy kyllä, mutta ne ovat usein tyveltään palokorojen runtelemia, joskus on jopa kolmen eri aikaan riehuneen kulon jättämiä koroja. Ja ne puut ovat paksukaarnaisia mäntyjä. Kulon jälkeen onkin syntynyt koivikko, männikkö ja lopuksi kuusikko.
Lehtolaikun suojelemiseksi pitää varmaan konsultoida Jeessiä, hänellä on varmaan valtakunnan paras käsitys aitaamisesta.
Taitaa olla sähkö ainoa pelastuskeino?
Alkylaattia olemme käyttäneet kymmenissä raivureissa ja ketjusahoissa.
Aino epäilys ajoittui käytön alkutaipaleelle, kun Raivaussahat alkoivat takkuamaan. Vika paikallistui Tilheihin ja niissä kaasuttimien kiihdytyspumppuihin, joita vaihdettiin takuuseen oikein sarjatyönä.
Sattuivat sahat olemaan maahantuontierästä, jossa oli viallisia kiinalaisia kaasuttimia lähes kaikissa.
Virtain moottorisahan ”Arska” kertoi heille tulleen erän olleen 600 raivuria kerralla.
Olemme käyttäneet sekä ruotsalaista alkylaattia, että Nesteen vastaavaa litkua, ei mitään eroa.
Mikä sinun hansikkaasi selkäpuolelta kastelee? Minulla kosteus on lähes aina kämmenpuolella, kun esim tarttuu kiinni oksaan auttaakseen puuta tai risua kaatumaan oikeaan suuntaan.
Ihmettelen Riikilän kuvasta sitä, että RS:n kahvoja kopeloidaan isot – kankeat kumirukkaset kädessä.
Jos raivurissa on etusormella käytettävä liipasin, taikka sahataan moottorisahalla, ei tuollaisia rukkasia voi käyttää ainakaan oikeassa kädessä.
Jos ja kun bensaversio hotkaisee 4 litraa enemmän satasella, tekee se 1,5 €:n mukaan 6 euroa enemmän satasella polttoainekuluja.
Käyttövoimavero tulee suunnilleen maksuun 10 000 km:n mukaan 600 €.
Isoruokaisella bensa-autollakin päästömaksut ovat melkoiset, joten siitä lisälaskua bensa-autoilijalle.
Olen tosin pannut diesel-audin kiertoon ja jäljellä on bensavehkeitä ja dieselkäyttöinen asuntoauto, jonka voisin vaihtaa bensa-autoonkin, vaikkakin olen myöntynyt sen seisottamisella pudottamaan vuotuisia kustannuksia.
Noita kiinalaisia vuohennahkasormikkaita ole aikoinaan pitänyt, mutta niiden nahka vettyy nopeasti, eikä kosteudenkestävä selkämys eroa mitenkään lateksista.
Noissa Dimexin merkillä myytävissä sormikkaissa on toki kangasvuori ihoa vasten.
artolla olisi varmasti nukkuessaankin tuollaiset sormikkaat, jos niissä lukisi Husqvarna!
Edes kotimaiset Viljanmaan kehittämät metsurin sormikkaat eivät pärjää, vaikka kuinka hehkutetaan vuohennahkaa kämmenessä. Niissä ei ole muuta laatuun viittaavaa, kuin sikamainen hinta.
Polttoainekäyttöisellä lisälämmittimellä diesel palaa yhtä puhtaasti kuin öljylämmityskattilan polttimessa. Sillä on ajastimella mahdollista lämmittää auton moottori ja sisätila, jolloin ajoon voi lähteä jo lämmitetyllä moottorilla.
Webasto lisää kulutusta silloin, kun sitä käytetään ajon aikana – jopa 0,5 litraa satasella, joten kun auton moottori kuluttaa neljä litraa satasella, se kuluttaa webaston kanssa 4,5 litraa.
Vastaavan kokoinen bensa-auto kuluttaa 8 – 12 litraa satasella.
