Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Usein lasketaan vain sitä bensiinin ja dieselin hinnaneroa ja jätetään laskelmista pois kulutuksen erot, jotka voivat olla ihan mielettömän suuret.
Meillä on ollut useita Volkkarin Jetta-malleja. Yksi oli diesel, muut bensavehkeitä. Bensa-Jetta kulutti bensaa keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin diesel, kaiken lisäksi diesel-jetta oli lähes tunnoton ”polkemiselle”.
Nuoriso kaahaili sillä joskus kesäaikaan yökaudet ja koskaan ei kulutus noussut yli viiden litran satasella, yleensä oli neljän paikkeilla.
Vebastohan noihin nykydieseleihin pitäisi laittaa, jos niillä joutuu kylmästä lähtemään, ei riitä hukkaenergiaa kabiiniin.
Jos on itsellä korjuuketju, jolla korjaa pari tuhatta kiintoa vuodessa harvennusmetsää. Puista ja korjuusta saatava tulo on suurin piirtein sama eli n. kympin kiinto, kumpikaan toiminta ei juurikaan kannata. Pääoman tuotto aivan olematonta. Miksi turhaan pitää olla omat koneet, kun joutuu olemaan hankinatakauppias, jonka asema on tehty erittäin huonoksi eikä voi kilpailuttaa puueriä kun on sitoutunut kahteen ostajaan pitkäaikaisilla sopimuksilla. Eli menköön koivut energiarangan hinnalla, kun MG ei esim. osta hankintana koivutukkia lainkaan.
Lähetetty: 3 h, 39 min sitten
Lähettäjä: Tolopainen-Mistä repäisit nuo hinnat? Tienvarsihinta on muistaakseni huomattavasti enemmän kuin 20 € / kiinto.
Pääomalle ei kovin paljoa voi tuottoa odottaa muualtakaan, jollei osaa hyviä osakesijoituksia tehdä ja hyödyntää.
Jos samalla työkierrolla voi tehdä energiapuuta joukkokäsittelynä, saa hakkuukoneellekin paremman tuotoksen.
Avainkysymys tuollaisen koneketjun rakentamisessa on se, että hankkii kunnon vehkeet, vaikka hieman vanhemmatkin, koska ne ovat jo näyttäneet heikkoutensa ja vahvuutensa.
Nuo Wanhajätkän hankkimat koneet ovat siinä mielessä aivan parasta A-ryhmää. Esim tuo ajokone on jo legenda.Se, että liittää nimikkeensä eteen sanan Ammatti, kertoo siitä, että itsekin tietää olevansa siltä osin vajaa.
Ammattitaitoinen onkin sitten paljon harvinaisempi, jos siihen pitää pystyä antamaan vastiketta.Jos vaikka metsäkoulussa ei opetus olekkaan mennyt jakauksen alle, niin voi toki lohduttautua sillä, että kurssin kaikki muut oppilaat oppivat edes jotakin.
Näkkyypi alemmuuskompleksi vieneen loputkin siitä vähästä humeetista, mitä on aikoinaan urean joukossa humeetikoppaan lirahtanut.
kun pitää korottaa itseään ammattiraivoojakasi, niin todetaan, että vain tuo loppuosa pitää paikkansa.
Mitenkään oikeita metsureita aliarvioimatta, mutta tuostapa löytyi se ehkäpä suomen ainoa VALEMETSURI.
Kyllä mäkin oon noita veikkauksen pelejä kokeillu mm. ”Etuvetoa. ” -ei voittoa. Jatkuvalla nelivedolla on jo kuvion laidassa vetämässä sahaa käyntiin ku veikkauksen pelaajat on sutimassa valoissa.
Lähetetty: 1 h, 5 min sitten
Lähettäjä: Ammatti RaivoojaJa siellä kuvion laidassa on oltavakin ammuhämäristä iltapimeään myös viikonloput, että saa sen jatkuvan nelivedon maksettua ja pysymään ajokuntoisena.
Tappiin karsinta oli koekeilu, jossa piti tehdä kaikista oksista kymmensenttinen tappi. testattiin tehtaiden vastaanottokykyä – huono oli ja se loppui muutamaan kuukauteen.
Myöhemmin tehtiin pohjoisessa Karaa, eli karsimatonta rankaa.
Olikohan se Veitsiluodon tehtaat, joille vietiin alle sadan kilometrin ajomatkalta karsimatta, oli korkealaitaiset autot joiden laidat liikkuivat sivuttain pusertaen kuormaa pienempään tilaan.
Ei laajentunut kovin yleiseksi.Tukkeja hakattiin ja hakataan myös moottorisahakarsinnan säännöillä, oksantyngät tasoittuvat melkoisesti kuorimakoneissa.
Sellaista karsintamenetelmää ei ole ollutkaan koskaan, kuin ”tappikarsinta”. Tynkäkarsintaa on tehty ja se oli käytännössä sellaista, että sahanterälaippaa vietiin rungon kylkiä pitkin ”pyyhkäisemällä”. Alle 15 senttisillä puilla vain kolme pyyhkäisyä, jolloin maksimi tynkä on 50 mm. Osa menee aivan pintaa myöten ja ketju raappii koko ajan kuoreen jälkeä.
Kaatokahvojen kanssa ei voi karsia oikeastaan yhtään., pidemmissä rungoissa tehdään nippukatkaisu, jolloin saha on irti kahvoista, silloin voi halutessaan vaikka karsiakin.
Joillakin hakkuukoneilla on mahdollista tehdä joukkokäsittelyä, eli kerätään kouraan muutama runko ja kasalle pantaessa kurautetaan karsintaterien läpi kaikki yhtä aikaa.
Menetelmä tekee kuormista parempia kuin karsimaton ja rullat ja karsintaterät vioittavat kuorta niin, että tavara kuivuu paremmin kasalla, jos ei tehdä liian tiivistä pinoa.
