Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
No joo,nastarenkaiden käyttökiellosta on ihan tutkittua tietoa Japanin Hokkaidon saarelta jossa nastat kiellettiin 90-luvulla.Olosuhteet ovat suurinpiirtein samat kuin Suomessa.
Sivuluisusta johtuneet onnettomuudet lisääntyivät valtateillä 1,7-kertaisiksi.Katuverkolla 2,8-kertaisiksi.
”Liukkaus johtui lumen pakkautumisesta polanteeksi kun nastarenkaiden osuus oli alentunut niin pieneksi että nastojen lumen pintaa karhentava vaikutus vaikutus hävisi.”
Tähän reagoitiin niin että talvikunnossapitoa lisättiin (mm.suolaus).
Kustannukset nousivat 13-kertaisiksi,130 miljoonasta jenistä 1,7 miljardiin jeniin.
Lähetetty: 34 min sitten
Lähettäjä: RaneNiillä tietenkin oli siellä Hokkaidolla Nokian kitkat, taikka pohjoisen oloihin suunnitelllut kitka, eikä ns. nopean ajon kitkat?
Kengänkuivattajat, eli niitähän on erilaisia, joista pidän parhaina niitä pieniä palikoita, jotka johdon päässä on ja jotka voi sujauttaa saappaaseen. Kuivattelussa saappaan pitää olla pystyssä, että kosteus nousee lämmön avulla pois saappaasta.
Toinen vaihtoehto on pieni puhallin seinässä, joka puhaltaa letkilla lämmintä ilmaa saappaisiin. Laite pystyy kuivattamaan kahta paria yhtä aikaa ja siinä on ajastin, eli se sammuu itsestään.
Jos pakkaskeleihin menee märät saappaat jalassa, tulee takuulla kamala päivä.
Kitkarenkailla pärjäämisen mahdollistaa se että nastarenkailla ajavat karhentavat jäätä ja polannetta.Jos kaikilla olisi kitkat niin tiet kiillottuisivat niin etteivät lamellit saisi oikein otetta.
Lähetetty: 40 min sitten
Lähettäjä: RaneOlet varmaan ajanut monet talvet pohjolan oloihin suunnitelluilla kitkarenkailla?
”Pimeys asuu pohjanmaan miehissä ja viisaus vanhoissa naisissa”.
Kyllä työpuvuiksi hyvät löytyy ihan maltillisesti hinnoitetuista Dimexin malleistakin, kunhan hyväksyy sen, että kaikki varusteet pitää sovittaa ostohetkellä. Niin kengät, hanskat, puserot, kuin tärkeimmät, eli housutkin.
Kyllä Loggereissakin varpaat tarkenee, eikä ne sisältäpäin herkästi kastu, jos lahkeet on varren päällä.
Saapassukkana ole käyttänyt Helly-Hanssenin purjehdussukkaa, joka on lämmin ja kestävä, talvella ihan vaan villasukka lisänä, silloin saappaat saavat olla numeroa isommat.Minulla ei ole mitkään pillikintut, joten lahje ei mahdu saapasvarteen, joten ainakaan lahkeen ulkopintaa pitkin ei kosteus valu saappaaseen.
RS-hommissa on turha pitää turvajalkineita, vaelluskengät ovat sopivat sille ”vaellukselle”.
Varvaskuppikin on turvasaappaissa kokolailla tarpeeton, ainakin teräskuppi.
arto. En puhunut ammattimetsureista, vaan noista metsätilallisista, jotka varustavat kaikki härpäkkeet ja r-sahojakin on metsäauton lavalla aina vähintään kaksi.
Joka kesä he raivaavat tarmokkaasti, mutta innokkaasti 2 – 5 hehtaaria, eikä siinä kulu aikaa kuin juhannuksesta isänpäivään.
Samoin on moottorisahan kanssa. ”Paras saha pitää olla, mikä osuuskaupasta löytyy”, vaikka se säännöllisesti ajetaan traktorin pyörällä lyttyyn taikka se muljuu peräkärryssä tukkien välissä hajalle.
kun aina ajetaan täysillä kuormilla – joskus on viisikin pölkkyä kyytissä.Sanoin joskus isännille, ettei teidän kannata ostaa kallista sahaa, koska te murskaatte sen vuoden sisään ihan varmasti.
Sahausta tulee sen verran, mitä ammattimetsuri päivässä tekisi.Kyse ei ole nauhojen ja solmujen kireydestä, eikä nauhojen pituuksista. Kyse on siitä, että noita kenkiä ihan oikeasti käytetään maastossa liikkumiseen ja mm hakkuutyön tekemistä ne jalassa.
Risut ja oksat nyhtävät nauhoja, jotka ovat kenkien etupuolella, eli ne ottavat oksat vastaa ensimmäisenä. Nauhat rispaantuu ja tarttuvat oksiin ja risuihin.
Nahkakengissä on liikaa saumoja, jotka aukeavat, kun esim pienet kannot pökkivät niihin. Kumipohja irtoaa ennemmin tai myöhemmin nahkasta, joten lähtölaskenta on alkanut.
Minulla on ollut hyvä paikka kokeilla erilaisia turvajalkineita, eikä hinnasta ole tullut kinaa. olen voinut ostaa niitä ”talon piikkiin niin monet kuin olen katsonut tarpeen.
Yleisin moka kumiturvasaappaitten kanssa on, että tulee ostaneeksi liian isot – onkohan se ahneutta vai tyhmyyttä. Sellaisilla ei ole mielekästä kävellä.
Olen havainnut keskustelijoiden joukossa olevan suhteellisen paljon ns. ”Tekstiilimetsureita”, joiden tärkein pointti on näyttää komealta metsurilta, jolla on varusteet vimpan päälle – muulla ei ole väliä.
Sahaakin vaihdetaan joka vuosi, vaikka entiselläkään ei ole sahattu kuin parikymmentä mottia.
Raivuria pitää vaihtaa heti, kun uusi malli on tullut saataville ja sen pitää olla Husku!Samanlaisia elvistelijöitä näkee kuntoladuilla ja valaistuilla pururadoilla = Tekstiiliurheilijoita!
Olen kokeillut nahkakenkiä, nahkasaappaita ja kumiturvasaappaita.
Paras hinta / laatusuhde on Nokian Loggereilla, muut kumiturvasaappaat ovat liian kapeat lestiltään.Kengät, joissa on nauhat, ovat hakkuutyössä liian herkät takertumaan kiinni risuihin ja oksiin, jisäksi nauhat rispaantuu hyvin äkkiä.
Kerran lensin turvalleni, kun varsissa olevat nauhojen hakaset iskivät kiinni toisen kengän vastaaviin.
Vaikka ne ovat kevyet, en silti hankkisi sellaisia hakuutyöhön.
Kyllä minulla on komerossa Tilhin nahkaturvakengät.Vai on niitä ”epämääräisiäkin” puita?
Minulle kaikki ostoon kelpaavat puut ovat kyllä vain puita ja niitä kasvatellaan aivan tarpeen mukaan joko sekana tai vyöhykkeittäin maaperän mukaan. Saattaa olla samalla alalla puhdasta männikköä ja taas jossain rehevämmässä sekana koivua ja kuusta. Ei minulla tarvitse eikä pidäkkään olla monometsää koska se on tuhoepämääräinen riski ja minä kasvatan vain talousmetsää.
Lähetetty: 1 h, 21 min sitten
Lähettäjä: jees h-valtaEpämääräisten puiden kasvattelu on vähän niin ja näin.
Mänty on ehdottomasti aivan eri puulaji kuin jokin pajun sukulainen. Monessakin ketjussa on vakuuteltu, että mäntykuitua ei kannata kasvattaa, eikä varsinkaan kuitupuuksi istuttaa.Jos joku maanviljelijä kylvää peltoonsa vehnää, niin toki hän haluaa siitä vehnää puidakin.
Jeessi nyt vetoaa erilaisiin kasvupohjiinsa ja hyvä niin. Maaperän mukaan voi ja pitääkin rajata kuvioita jopa vain muutaman kymmenen aarin kokoisiksi.
Nyt on kaikilla konemiehillä omat kuljetusautonsa, eikä enää tarvitse teloja riisua siirtojen ajaksi, joten välttämättä ei leimikonkaan tarvitse olla tuhansia kuutioita.
Joo. Satalitrainen runko siirtyy yleensä riittävästi, eli metrin -pari, kunhan sen ei anna kaatua maahan asti.
Pääperiaate on, että puuta työnnetään sen kaatumissuuntaan, jolloin latvusta kantaa ilmatyyny jossain määrin.= Puu hyppää kannolta.
Tiheässä puustossa kaataminen konkeloon auttaa siirtämään tyven suuntaa ja konkelo laukeaa hienosti kasaan.Ajokone ottaa aina kauempana olevat rangat, vetää ne lähellä olevien päälle ja nostaa kerralla kaikki.
