Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Eipä taida huoltomies olla oikein kärryillä tuossa asiassa.
Fakta: Kaasuttimen kalvoja ei tarvitse vaihtaa, ellei niissä ole reikää tai repeytymää.
Kalvot vaihdetaan käytännössä aina turhaan. Lähes aina kaasutin avataan turhaan.
Jos neulaventtiili vuotaa, on sen vaihto edessä, mutta silloinkaan ei tarvitse avata kaasuttimesta muuta kuin säätökalvon puoli, se on peltikannen alla.
Jos sahan käynti muuttuu kalvojen vaihdon jälkeen, siellä on muuttunut jokin asia, esim tiivisteissä on ollut vikaa, tai niihin on tullut vika, samoin impulssikanavassa on ehkä tapahtunut muutos jne.Onko palstalaisilla kokemusta männyn kylvötuppaiden harvennuksesta?
Aloitin viime viikolla ja ensimmäinen kerta tätä työlajia. 2007 siemennetty ja noin hehtaari.
On aika työlästä hommaa. Oma vika kun kylvin siemenet nippuun. Olisi pitänyt enemmän vaivaa ja kylvää suoraan riviin.
On tullut kylvötuppaita ”harvennettua”, enkä ole kokenut minkäänlaista ongelmaa.
Ensin pyyhkäistään tulopuolella olevat poistettavat poikki ja sitten jäävän taimen takana olevat käyttäen sektorisuojaa jätettävän taimen suojana.
Homma sujuu niin, että melkein ei tarvitse pysähtyä.Jotenkin tuntuu, että Anttooniuksen laskelman perusteet horjuvat.
Jos kuusipuu on 30 metriä korkea, niin sen läpimitta pitäisi olla n. 32 cm 15 metrin korkeudella. Sitä se ei ole, joten vaipan neliömetrit jäävät melko paljon pienemmiksi.
Kuitenkaan lehtomaisella kankaalla kolmen millimetrin lusto ei ole utopiaa, vaan esiintyy hoidetussa puustossa melko yleisesti.Kuivahkon kankaan kuusikymppisen kuusen lusto viidessätoista metrissä tuskin yltää 1:n millimetrin vahvuuteen, joten siinä lannoituksesta saatava hyöty jää marginaaliseksi. Paljon parempi on, jos metsän pohjapinta-ala rukataan ohjeiden mukaiseksi.
”Kuristusten” poistaminen luonnollisesti lisää määrättyyn rajaan asti tehoja.
2-tahtivehkeissä kunnon tehoja saa vain rustailemalla oikean mallisen tehopakoputken ja tietenkin myös imupuolta pitää helpottaa.Elikkäs pakoputkessa pitää olla jonkin verran vastapotkua, joka estää seoksen tulemista raakana pakoputkeen.
Joissakin sahakoneissa on ilmanputsarin aukkoa muokattu paremman täytöksen saamiseksi, mutta parhaan tuloksen saisi sovittelemalla isomman kaasuttimen koneeseen. Nimenomaa kurkkua pitäisi silloin isontaa.
Sahauskilpailuissa käytetään aikalailla viritettyjä sahoja, joiden käyntiäänikin on aikalailla paljon kertova.
Lauri-Vaarin juna on mennyt jo ja Vaari seisoo laiturilla odottamassa, ei vaan tule, koska äsken meni viimeinen.
Pintapaine parhailla teloilla varustetuilla Silva:n koneilla on 250 g / cm2.
Telojen pinta-ala on metrisillä teloilla n. 8 neliömetriä ja 120 senttisillä teloilla 1,6 neliömetriä enemmän.Kun joku väheksyy Pro Silvan markkinaosuutta, niin vertaikaapa sitä, että kun tehdas tekee sata konetta, jää niistä suomeen 90 kpl.
Kun muut suomessa toimivat tehtaat tekevät tuhat konetta, jää niistä 50 kpl suomeen.Kyllä Pro silvalla pystytään tulevaisuudessa hoitamaan kaikki turvemaiden hakkuut ja pian kuusikoiden kesähakkuutkin.
Muuten: – Maataloustraktorin pintapaine kuormattuna lienee moninkertainen verrattuna Pro Silvaan.
En ole milloinkaan nähnyt maataloustraktorissa kunnollista telavarustusta.(Kyllä Ponsseenkin voisi asentaa kunnollist suotelat, hinta näkyi olevan 40 000 €).
Jos myyjäliike on antanut takuun, niin sinneppä sitten noileesti.
Yleensä Tilhin tyhjäkäyntioireilu on parantunut vasta kaasuttimen vaihtamisella.
Tarvikekaasari Kankaanpäästä on maksanut muutaman kympin ja pelaa paremmin kuin alkuperäinen kiinalainen versio.
Asennus muutaman minuutin juttu.3m:rin ajoura on lähinnä kelkkaura, huojuessaan kuorma ”leimaa” lisää.
Pysykäämme Lassin teemassa, katsotaan asioita myös metsän ja isännän näkökulmasta.
sa-taOnko joku vaatinut kolmen metrin ajouraa?
Enskassakin hakataan puuväliksi keskimäärin kolme metriä. mutta ajourana nelimetrinen passaa ihan hyvin, kunhan se on suorahko.
Oikein suunniteltuna ajoura siis ”syö” yhden metrin suikaleen – tuskin sitäkään.Eräs isäntä vakuutti ajourien leveydeksi riittävän 2 metriä. koska hänen maatalous – ”Fortsoninsa” oli vain 180 senttiä leveä.
Kysyin häneltä, että miksi hänellä on ajouralla tiheämmässä puita kuin ajourien välissä? ”Eikö olisi helpompi ajella siellä metsän puolella, kun siellä puuväli on kolmisen metriä”?
Muistuttaisin kuitenkin, että ennen kuin runkovaurioita alkaa syntymään, on juuristot jo pahasti vaarassa.
Niiden torjumiseksi pintapaineet pitäisi saada mataliksi, eli maataloustraktorien pintapaineet ovat moninkertaiset verrattuna nykyaikaisiin metsäkoneisiin.Se on vähän kaksipiippuinen juttu. Sinunkin koslasi on joskus ollut ihan heti kehitysaallon jälkeen tulossa, eli on niin kovin vanhaa tekniikkaa syntyessään, mutta nyt se on jo museokamaa.
Tekniikka kuin tekniikka vanhenee. VAG- konsernin tuotteissa se on yleensä niin, että kun Audi luopuu joistakin teknisistä ratkaisuista, joskus jopa siksi, että ne on osoittautunut susiksi, niin jäljelle jääneet himmelit kootaan Volkkareiksi ja seuraava porras onkin Seat.
