Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Tyvitervastauti oli alkujaan Saimaan ympäristöön levinnyt tauti, jonka on väitetty johtuneen egyptinparrujen kesäaikaan tapahtuvasta hakkaamisesta ja metsässä veistämisessä tapahtuneesta juurien ja ehkä tyvienkin vaurioista.
Kuusien maannouseman leviämisen aikoinaan aloitti lähinnä karjan laiduntaminen, jossa lehmät melko vapaasti kulkivat metsässä polkien juuria ja niiden kuoret rikkoutuivat.
Sen jälkeen, kun niitä itiöitä alkoi olla ilma täynnä, kesähakkuilla ja ajokoneiden kapeilla renkailla lisättiin vaurioita ja se oli siinä.Kantokäsittely on nyt pakollista havupuustoissa, mutta kesähakkuiden lopettaminen tietäisi melkoisia järjestelyitä talvella korjattujen puiden jemmaamisessa ja lisäksi urakoitsijoiden koneet seisoisivat puoli vuotta tuottamatta mitään!
Tuohon kuvioon voisi metsänomistajien hankintasavotointi sopia erinomaisen hyvin, kunhan saataisiin laskettua, kuinka paljon metsän myyjä joutuisi antamaan kuitupuukaupassa rahaa puittensa lisäksi.
Kaikki hakkuista kiinnostuneet saatava oikeilla taksoilla talvella savottaan koneineen.
Eikä sitten mitään jätkien mainostamia koulupoikia sinne kuudeksivuodeksi harjoittelemaan ..muka ammattimiehiksi
Lähetetty: 2 h, 19 min sitten
Lähettäjä: savo’ttamiesMuka savottamies!!!!!!!!!
Kun kaikki hakkuusta kiinnostuneet päästetään metsään metsäkoneiden kanssa, niin ei se missään tapauksessa paranna tilannetta. Kyllä nuoria kavereita pitää kouluttaa sekä korjuutekniikassa, että metsien oikeassa käsittelyssä.
Korkeintaan kaksi kymmenestä alalle tulevasta kouliintuu hyväksi koneenkäyttäjäksi ja näistä korkeintaan kolme kymmenestä kehittyy sellaisiksi kuskeiksi, joiden nimi kirjoitetaan metsänhakkuusopimukseen ehdoksi, että ”tämä kuski hakkaa ja ajaa”.
Sinne ei passaa päästää kaikkia innokkaita ”savottamiehiä”, jotka tekevät vain sutta ja sekundaa, rikkovat metsän puut ja koneet.On tutkijoita ja on ”Tutkijoita”. Kaikkea ei tarvitse purematta niellä.
Tyvitervastautia voidaan toki torjua kantokäsittelyllä myös männikkökankailla samaan tapaan kuin kuusikoiden tyvilahoa.
Kuusikon tyvilaho on toki etelä-suomessa niin pahassa mallissa, että ainoa tapa lienee kantokäsittely sekä kuusikossa, että männikössä. Ihan taimikonhoitotöistä alkaen.Työskentely metsäkoneella, niin hakkuu – kuin ajokoneellakin, on vaativaa silloin, kun tehdään vaativia kohteita, jäljen pitää kestää arvostelun ja myös toiminnan pitää olla kannattavaa.
Siihen ei jokainen Jovain tai lauri pysty, vaikka harjoittelisi koko elämänsä ajan.
Kuinka muka joku metsänomistaja tai maanilveilijä pystyisi tekemään muuta kuin ”kyllä se kelpaa” – laatua ja senkin tappiolla.”Oikeaksi” ammatimieheksi kutsutaan yleensä henkilöä, joka on koulutuksensa jälkeen tehnyt täysiaikaisesti KO ammattia vähintään kuusi vuotta. Siihen maaliin pääsemiseksi ituniskan on tehtävä metsäkoneillaan vuosikymmeniä kasvatushakkuita, puhumattakaan tukin apteerauksesta.
RE: Metsäkone on kansallinen suuronnettomuus
Kuin myös. Hyvin näyttää rööri roopeltakin tuo satujen kirjoittaminen onnistuvan. Tiukassa näyttää olevan asenteet menneessä roopellakin. Tulevaisuus pelottaa.
Ei täällä kukaan ole väittänytkään, että puut pitäisi maataloustraktoreilla ajaa. Metsänomistajille riittäisi alkuunsa oikein hyvin, jos metsäkoneilla pääsisivät urakoimaan
Lähetetty: 4 h, 24 min sitten
Lähettäjä: JovainNyt on Jovainilla mennyt puurot sekaisin.
Otsikko on: ”Metsäkone on kansallinen suuronnettomuus” ja nyt tämä onneton puolustelee metsäkonetta isäntälinjan koneeksi!
Outo tapaus.Tuossa on aika lähellä eräs metsänomistaja, joka on ostanut oman monitoimikoneen, jota ajaa hänen poikansa, on ajanut jo muutaman vuoden. Ei ole hankkinut koulutusta kuljettajaksi. Lähikuljetuksen hoitaa lähinaapuri metsävarusteisella maataloustraktorilla.
Metsänomistaja kertoi, että vain omaa metsää harvennushakataan ja tappiota tulee joka vuosi. Jälki kuulemma miellyttää.Pari muutakin omalla koneella omia metsiään hakkaavia on, mutta en tiedä paremmin, kuinka se on heillä kannattanut, ainakin yksi traktorimoto on seissyt pari vuotta hallissaan.
Jos näid en Jovainin ja Lauri Vaarin ajatuksiin syventyy ja jos niihin alkaa uskomaan, niin HALVATTU: Sellutonniin menee muutama motti kuitupuuta. Ensiharvennukselta saadusta puusta on maksettu metsänomistajalle – sanotaan 50 € ja teollisuus saa siitä selluonnista tuhat € ?
Siis metsänomistajalle kuuluisi tuhat euroa, mutta teollisuus rosvoaa siitä 95 %!
On se niin väärin! Kyllä nyt on aika nousta barrikaadeilleSiis metsänomistaja joutuu maksamaan noin hirvittävän summan omasta lompakostaan ja hänelle jää vain joku hilkku pussin pohjalle, kaiken kukkuraksi vielä puutkin viedään metsästä ja sinne runnotaan raskailla koneilla raiteita, joita ei missään tapauksessa syntyisi, jos siellä olisi operoitu lumikengät jalassa ja maataloustraktorilla vyörenkailla.
Hyvä metsuri omaa kaikki nuo ominaisuudet. myös hyvän sahan.
Sanotaan, että työ opettaa, mutta se on suhteellisen hidas kouluttaja.
Jos aletaan vaikka raivaussahatyöhön, pitäisi aloittelijalla olla kuulokkeet, joista opettaja voisi neuvoa jokaisen liikkeen ja jokaisen puuvalinnan.
M-sahan kanssa sama juttu. Siinä tulee mukaan sahan pyöräyttämiset jo tyvellä. moni ei ymmärrä, kuinka ensikertalaiselle on vaikeaa pistosahata ja hallita sahanterä samaan aikaan.Karsinta on varsinaista taidetta, jos sen haluaa tehtävän kevyesti ja nopeasti, ilman turhia liikkeitä ja turhia sahan pyöräytyksiä.
Kyllä se työ sinänsä vaatii melko pitkän harjaantumisen, että kaikki nuo liikkeet alkavat viemään työtä eteenpäin.
Olen tavannut muutamia hirmueteviä liikujia R-sahan kanssa. heistä voi hyvin uskoa, että joka päivä tulee alaa vähintään hehtaari.
Kuitenkin sahausliikkeet ovat hirveän pehmeitä ja nopeita, eli sahakaan ei kärsi, vaikka saa vinkua melko railakkaasti.Ensiharvennuksella varmaankin arto ?
Kyseessä oli todennäköisesti toiseksi voimakkain saha, eli HVA3120.
Kuinkahan haltoitunut olisitkaan, jos olisit päässyt ”säätämään” meidän Tilhin 880 :stä, jossa on papua hieman enemmän, vaikka painaa hieman vähemmät,
Sillä olemme kaadelleet yli metriset lehtikuuset + muut isot. Olemme myös halkisahaustelineessä sahailleet sellaisilla isoja pelkkoja tms.Ei noiden ylisuurten sahojen leikkuunopeus ole ainakaan kovempi kuin noiden edellä esiin tuotujen isojen – nykyisin kisoissa esiintyvien tehosahojen leikkuunopeudet. Kun laippa on metrin tai yli, on siinä jo ketjun pyörittäminen niin raskasta, että kierrokset eivät voi kovin korkeiksi rynnätä.
