Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Pellolla eteneminen on niin yksinkertaista ja helppoa, että Ponsse on siihen hommaan liian kykenevä peli.
Viirupöllöparin reviiri on luokkaa 2000 hehtaaria. Niiden massa on alle 2 kilogrammaa. Tuolla massalla vaikutus myyräkantaan olematon. Tappaa ja syö reviiriltään pienemmät pöllöt.
Kahdelletuhannelle (2000) hehtaarille sopii maan eteläpuoliskolla neljä (4) kettureviiriä. Kettu on tärkein myyräkannan vakauttaja. Ja vahvan ja terveen kanalintukannan ylläpitäjä.
Lähetetty: 4 h, 8 min sitten
Lähettäjä: Anton ChigurhLuuletko tosiaan – Anttoonius, että viirupöllö on niin tyhmä, että hakee sapuskansa kilometrien päästä, jos sillä on pesäpönttö sellaisen aukon laidalla tai jopa sen keskellä, josta se voi tiirailla maassa liikkuvia myyriä ja keveästi lennähtää sen nappaamaan?
Kun niiden isojen terien etuja punnitsette, niin ottakaa huomioon, että terillä on maksimikierrokset, jota lujempaa sen ei ole tarkoitettu pyöriä.
Kehänopeus nousee suhteellisen nopeasti lätyn halkaisijan kasvaessa, eli kun vaihdetaan 200 millinen terä 300 milliseksi, nousee sen kehänopeus kaksinkertaiseksi.
Käpälöin juuri upouutta 200 millistä terää, jonka MAX-kierrokset on stanssattu keskiöön ja ne ovat 11 000 rpm.”Paremmissa” raivureissa ryntäyskierrokset nousevat reippaasti korkeammiksikin.
Vaihdekepit vie liikaa tilaa oikealta puolelta, penkkiä kääntäessä sitä täytyy siirtää ”eteenpäin” normaalista.
Nykyvehkeissä on niin kevyt ohjaus, että ohjauspyörä voisi olla minikokoa, sekin vähän auttaisi. N-sarja on vähän parempi, mutta metsässä ajeluun sopivin ohjaamo taitaa silti olla 05- sarjan hytti ja siellä oikean puolen vivut muokattuna mahdollisimman haitattomiksi.Renkaat pitäisi olla metsärenkaat kapulasuojilla ja ketjut kaikissa pyörissä.
Minulla on ihan päinvastaisia kokemuksia isosta terästä. Minusta ainakin tuntui siltä että vääntö kasvoi kun vaihdoin sahoihin isomman terän. Nyt käytän myös 460:ssa isoa terää. 490:ssa se on ollutkin.
Ison terän vaihdon yhteydessä kierrosherkkyys heikkeni mutta minusta vääntö panani. Omalla työskentylytekniikalla sillä ei ole merkitystä kun en päästä sahaa koskaan tyhjäkäynnille työskentelyn aikana.
Toisaalta perkauksessa isosta terästä on vain hyötyä jopa niin paljon että jos saisi vaikka isommankin terän niin valitsisin sellaisen kunhan isompia sektorisuojia vaan saisi. Jotenkin tuntuu että on sillä isommalla terällä vain joutuisampi tehdä ja saa alaa enemmän aikaan. Liekö sitten vain tuntemus.
Lähetetty: 3 h, 32 min sitten
Lähettäjä: Metsuri motokuskiJos vääntö on tuntunut parantuvan, se on vain kuvitelmaa.
Jos terää kasvatetaan 12,5 %, niin samassa suhteessa vääntä heikkenee.
Isossa terässä on vain se etu, että sillä saa lakaistua sen verran leveämpiä pyyhkäisyjä ja onhan samoilla kierroksilla kehänopeus sen verran isompi.Jos terää isonnetaan, sen kierroslukua pitäisi vähentää, koska nyt jo halvat terät pyörivät ammattiraivureissa MAX-kierrostensa yläpuolella. Kehänopeus pitäisi säilyttää säällisissä rajoissa.
Onhan raivureiden teriä haljennut aika usein.A-sarjan Valtra on varustettu ohjaamolla, jota ei ole suunniteltu nosturikäyttöön.
Ohjaamo on niin ahdas, että penkillä istuen on keskikokoisen miehen mahdoton kääntyä kuormainta kohti.
Jo tila povien kohdalla tekee tiukkaa, mutta jalkaterät eivät mahdu taakse.
Myös näkyvyys ohjaamosta on kehno verrattuna oikeaan metsäkoneeseen.Arvio: SURKEA metsäkoneeksi.
Takatuupparilla täällä. Jotain numeroita harraste-luonteisesta:
10,4kiintoa nurin talvi2015-2016 sieltä täältä ongelmapuita ns. huoltosahausta, kun eepuuta ei osteta ja eipä nyt oikein myytävääkään ole, tukkipuita vain 40kpl joista ehkä30kiintoa, entiiä. (Viimetalvena 40km3, edellis 70 nurin). Anyway, moottorisaha 1litra/kiinto, traktorin juontokouralla pinoon 3käyntiä 7,5konetuntia konetunti vie vajaa 4litr mopöä. Kouran keskikoko 0,2kiintoa. 0,3keulii=max, vetomatka 100-300m 10-20min. Summa 59eur ->6eur/kiinto laanissa. En särkeny koneita yhtään. Kustannus ajelu autolla 15kertaa=240km->~30eur ja eväät. Työttömän kiireettömyydellä, kiva kattella luonnon menoa -kyllä siel elämää on kun on hiljaa- eli tuhlasin aikaa. Lonkkavikaa. Taimet ½-3metriset virkistyy kummasti. Nopein oli 4vkl=4*1,5=6pv ja 24kiintoa laanissa kuvio sileeksi msaha+takatuupapari. Myynti 900eur, aika olematon, taimet maksaa, heinäys ja perkaus. Totanoin. Ponssella olisi tullu lasku.
Lähetetty: 9 h, 57 min sitten
Lähettäjä: jhn6610Tuossa on ihan Lauri-Vaarin henkeen tehtyjä maataloustraktori savotoita.
Kyllä puunjalostusteollisuus on kauhusta kankea, kun yksi ja toinen alkaa samanlaiseen revohkaan.Kun tuota näpertelyä tekee ihan omaksi ilokseen ja mielensä rauhoittamiseksi, niin se on todella hieno homma. Kansantalous ei kuitenkaan pyöri noin, eikä löydy tekijöitäkään.
Kuitenkin pitäisi ottaa laskelmien perustaksi metsäkoneurakoitsijan taksat: Millä hinnalla metsäkoneurakoitsija tulee ajamaan itse kunkin harvennussavotan?
Jos hinta on 6€ / kuutio, niin sitä voi verrata omaan juontokourakuljetukseen, jossa tunnin ähertämisellä on saatu pinoon kokonaisen kuution verran.
Kun menopuolella huomioidaan myös hajonnut takalasi ja perävalot, niin lopputulema lienee se, että ei ne puut ole niin arvokkaita, että niistä saisi myydessä kustannukset ja palkat pois.
Sellutehtaalla toki ollaan tyytyväisiä, kun on saatu niin mahdottomasti ja halpaa puuta.
