Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
-Jos Suomi ottaa koko sähköntuotantokapasiteetin käyttöön, niin ”Maailmanmarkkinahinta romahtaa”!
Noin paksua paskapuhetta hyvin harvoin kuulee mistään. Luuleeko joku tosiaankin, että kalliin sähkön aikana ei kannata tehdä itse halvalla sähköä. Jos teoria on Fortumin johdon käsikirjasta, niin ymmärrän kyllä heidän toimintansa mm. Saksassa.
Kyllä kai se harvoin onnistuu niin, että jos latvatukin minimi on 15 cm , mutta niitä tehdään vaikkapa vain yhtä pituutta, että katkaisu aina onnistuu minimiläpimitasta.
Normaalista – oikeasta tukkimetsästä on useinkin perusteltua pätkäistä tyvipölkky lyhyeksi. Ihan vain laadun vuoksi. Samasta syystä yleensä seuraava tukki (kuivaoksainen hirsipuu) pitkäksi, Lopusta kaksi tukkia, joista latvatukki pitkäksi, jos luoja suo, koska se on terveoksainen.
Virhe rungossa voi olla syy, jonka perusteella matkalla tulee ohjelmaan korjauksia, mutta ammattitaitoinen Mopokuski ne kyllä näkee, jos on hereillä.
Ennakkoraivaukselta voi välttyä lähes aina ihan täysin, kun tekee taimiko perkaus ja -harvennustyön oikeaan aikaan. Sellaiseen metsään ei tarvitse tehdä energiapuuhakkuuta, vaan ensiharvennuksen, jossa on mukava kertymä ja josta ostaja pystyisi maksamaan paremman hinnan kuin keppisavotasta.
Ei se, että saadaan iso risukasa metsästä tienvarteen, paljoakaan myyjää ilahduta, kun kunnon ainespuupinot, vaikka hieman matalammat antaa rahaa paljon enemmän.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kun ennakkoraivaus pitää tehdä, se on oikein tehtynä käytännössä sitä, että kaikki ne puut, joista ei tulisi ”sippirankaa”, raivataan maahan.
Monimuotoisuus syntyy metsään hakkuun jälkeen – jos on syntyäkseen.
Joskus olen miettinyt, että onko joidenkin mielestä tavoitteena, että kaikki metsäalueet ovat samanlaisia monimuotoisia risukoita, vai voiko olla komeita mäntymetsiä, -kuusimetsiä -koivumetsiä ja sekametsiä?
Minusta sellaiset metsät ovat monimuotoisuuden huippua, eivät risukot!
Eihän akkusahassa periaatteessa ole mitään vikaa,mutta käytännössä siitä on tehty lelu, jossa tärkein kriteeri on keveys.
Sahan rakenne on sellainen, että se ei kestä samanlaista käsittelyä kuin nyk. ammattisahat.
Jos akku kestäisi kaksi tuntia,ja teho sekä ketjunopeus olisi ammattisahan luokkaa, niin mikä ettei se kävisi ihan työvälineestä. Kolmen akun kanssa metsään, ne painavat varmaan saman verran kuin kolmen litran bensakannu, lisäksi tietenkin teräketjuöljykannu.
Akkukoneen patterit vaativat huolehtimaan varastoinnista ja latauksesta, mutta jos se on kunnossa, niin mikä on sahaillessa.
Tahdon vaan nähdä, kun aikuinen mies kiskaisee Akkusahan sahausraosta, joka panttaa jo oikein selkeästi. Kokemukseni perusteella voi jopa ammattisahakin vaurioitua siinä tilanteessa.
Mutta MM: Oikea osaaminen konemiehelläkään ei saisi loppu tekniseen osaamiseen, joka varmaan on ihan kova – ja urakoitsija tykkää, kunnes työmaat tarkastetaan oikealla tarkkuudella.
Harvennusvoimakkuuden toteamiseen ei kertakaikkiaan riitä, että hehtaarilla on oikea runkoluku ja hätätapauksessa rungoiksi luetaan mitättömiä raippojakin.
Ison koneeseen iki-ihastunut ei pysty enää kuvittelemaan, kuinka pienemmällä koneella homma onnistuu paremmin kuin isolla, kunhan senkin tekniikan oppii.
Muistan hyvin, kuinka Kone-Hemmot ovat tyrmänneet ja jopa valehdelleet itselleenkin, kun on enskan kohdalla puhuttu järkevän ajouraverkoston suunnittelusta. Muutamille kun jopa tikapuumallisen verkon toteuttaminen on liian vaikea rasti. Nykyään vaan sellainenkin on tyrmätty huonona vaihtoehtona. Myös pistourat he ovat tyrmänneet (Hemmot), vaikka ne monta kertaa ovat ainoa vaihtoehto tehdä kunnollinen korjuujälki vaikeassa maastossa.
Oikea ajokonekuski ajaa metsään takaperin tyhjänä ja tulee sieltä takaisin kuorman kanssa.
Ei isomman koneen tekeminen merkitse sitä, että harvennusmoto ei olisi menestys.
Kyllä kai sinäkin sen tajuat, että tarvitaan pienempiä ja suurempia koneita, – on täydellistä hölmöyttä edellyttää yhtä ja samaa kaikkiin olosuhteisiin. Sen kaliberin hemmot on rokotettu jäteöljyllä, kun olisi pitänyt rokottaa risiiniöljyllä.
Kyllä kuitenkin tyhmempikin tajuaa, että uranvarteen hakattua puutavaraa (esim kolmimetristä kuitua kourakasoihin, jotka juuri ja juuri mahtuvat kouraan) latoo kyytiin paljon nopeammin , jos kasat ovat metrin päässä ajouran reunasta, kuin että hapuilee puskista kahta pölliä kerrallaan jostain kymmenestä metristä.
Kun kone on ns keskiraskas, mutta siinä on riittävän suuri kuormatila, eikä kokonaispaino ylitä 25 tonnia, alla on kahdeksan pyörää, telat ja leveyttä niidenkään kanssa ei ole enempää kuin 280 cm, koneen uushankintahinta puolet isomman koneen vastaavista, mutta ajomäärä työajassa sama, taikka enemmänkin, niin on pelkkää pienimunaisten höpinää, että iso kone on ainoa hyvä.
Kun kahdeksan metrin ajoura pitää tehdä putkisuoraksi, niin kyllä kai haamu-urankin voi suoran tehdä?
