Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kai Torppari osaakin teränsä kunnostaa, ei sitä kaikkien kohdalla tarvitse epäillä.
Tilhin 450 on sangen kestävä värkki, kunhan siitä pitää huolen, eli öljy hyvää, putsari puhtaana ja pakoputki varmasti auki. Kaasuttimen säädöt kohdallaan ja käytetään kovia kierroksia.
Kytkimet kestävät, kun käytetään konetta koko ajan yli 10 000 rpm, siis myös silloin, kun siirrytään puulta puulle.
Elikkäs kytkin kuluu, kun se luistaa, keskipakoiskytkin pitää otteensa silloin, kun koneessa on varveja riittävästi. Se on tuo keskipakoisvoima nähkääs!On ”Taivahan tosi”, että 100 000:n maataloustraktoria ei kukaan täysijärkinen vie metsäajoon.
Siellä teikit puhkovat syylärin, repivät johdot ja letkut irti, pahimmillaan tunkeutuvat ohjaamoon kytkinpolkimen juuresta. polttoainetankit ja akut ovat joskus ihan alhaalla, lokasuojat edessä ja takana ovat muovia ja lähtevät herkästi esim ketjuihin tarttuneiden oksien tai latvojen mukaan.
Ikkunat, peilit ja valot kärsivät. Vyörenkaiden sivut viiltyvät puhki.Metsäkärry maksaa nosturin ja vedon kanssa muutaman kympin.
Tuollaisen koneen käyttötunti maksaa muutaman kympin ilman kuskin palkkakin ja tunnissa sillä ajaa ehkä sen verran, mitä oikean metsäkoneen kyydistä tippuu sinä aikana.Ei tuollaisen yhdistelmän tuntiveloitus voi olla alle 50 € kuljettajan kanssa.
Hyvässä lykyssä sillä saa ajettua viisi mottia tunnissa.Huomattava olisi kuitenkin, että metsänomistaja ei maksa korjuu- ja kuljetuskustannuksia, vaan ne maksut kaatuvat kuluttajan päälle.
Loppukäyttäjä maksaa kaikki kustannukset. KAIKKI!Toiset ei osaa terää teroittaa tarvitaan koneessa voimaa, toisilta teroitus hanskassa pärjää kevyellä sahalla ja pikkuterällä. metsässä kuin metsässä , isossa ja pienessä.
Lähetetty: 1 h, 44 min sitten
Lähettäjä: artoMutta kun se on noin.
Minä takaan ja alleviivaan, että noin 45-kuutioisella ammattisahalla ja 200 millisellä terällä, joka on varmasti kunnossa, raivaa normaalisahausta ainakin yhtä paljon, kuin isommillakin. Eikä ole illalla läheskään yhtä väsynyt ja bensaa on kulunut vähemmän.Nykypäivinä huomattava osa ammattimetsureistakin tekee vuoden mittaan muita hommia kuin RS:n kanssa.
Jos läpi vuoden sahaa raivurilla, niin kyllähän saha suhteellisen nopeasti pehmiää.
Ammattimiehen erottaa AMMATTIMIEHESTÄ se, että toiselle niistä kelpaa pienempikin saha ja toisella pitää aina olla suurin mahdollinen.
Moni oikea Ammattimies sahailee isompaa puustoa 200 millisellä terällä ja pikkulihvikkoa 225 millisellä.
Jos syytä ette tiedä, ette ole kuin vasta marjanpoimijoita.
45 – 52 kuutioisessa sahassa on potkua yleensä riittävästi, jos osaa teroittaa terän makeaan kuntoon. Löylyt saa ottaa saunassa vaikka joka päivä.Esim Tilhin 460 on ihan riittävän tehokas saha taitavan miehen valjaissa.
Siitä huolimatta haikeudella muistelen HVA:n 252 – mallia, joka oli kaikkein upein raivuri sarjassaan.Jos kytkinjousi ei ole poikki, niin vian voi ihan hyvin sanoa johtuvan käytön puutteesta.
Tietenkin kytkimessä on osia, jotka voivat ruostua, mutta en ole kuullut, että sellainen olisi aiheuttanut toimintahäiriötä.Joskus oli Jonsederin ketjusahan kytkimessä sellainen valmistusvika, että se keräsi pölyä ja pihkaa kenkien ja keskiön väliin niin, että kytkin piti toisinaan purkaa ja puhdistaa. Sen mallisen kytkimen rakennetta sittemmin muutettiin ja ongelma poistui.
Miten savo’ttamies tilanne olisi toisin, jos puut korjattaisiin maataloustraktoreilla? Sisältöä on muokattu
Lähetetty: 13 min sitten
Lähettäjä: Puun takaaJos metsässä olisi puuhasteltu maataloustraktoreiden kanssa, niin viivan alle ei olisi jäänyt mitään plusmerkkistä, ei urakoitsijalle, eikä puunmyyjälle.
1,7 % on itseasiassa pirun hyvä tulos, koska siitä on vähennetty kaikki kulut ja palkat.
savottamiehellä ei ole kylläkään raksuttanut vähääkään.
Kun Lauri-Vaari itkee sitä, että maataloustraktorit seisovat talvisin ja metsäkoneet seisovat kesäisin, niin pitäisiköhän jonkun lähteä häntä vähän ulkoiluttamaan, että näkisi: – Metsätraktoreita esim Turvesoilla ajamassa kantoja ja kaikkea sitä, minkä saa kätevästi kuormaimella kyytiin. Taikka pikitiellä hakkuukoneita, jotka niittomurskaimella tms ajavat maanteiden luiskia siisteiksi lupiineista jne.
Talvisin maataloustraktorit pyörivät alueaurojen ja lumilinkojen kanssa ja sitten välillä kuljettavat Hitonmoisilla peräkärryillä paalikuormia suurnavettoihinsa.Joka pitäjässä on muutama maataloustraktoriurakoitsija metsäajossa, varsinkin oikein pitkissä lähikuljetuksissa ne pärjäävät nopeutensa ansiosta. Tosin niissä traktoreissa on valtavat peräkärryt.
Ketjua rasittavin tilanne ei kuulemani mukaan ole leikkaus korkeilla tai matalilla kierroksilla, vaan se hetki kun ketju kiertää kärkipyörän kautta, aika yllättävä tieto. Silloin massavoimat repivät niittiä ja sivulenkkejä eniten ja useaan eri suuntaan. Siksi kierrokset vaikuttavat ketjun kestävyyteen.
Lähetetty: 14.10.2016
Lähettäjä: kuusessa ollaanKyllähän ketju kovasti piksääntyy kärkipyörän jälkeen hakatessaan laippaan koloa, mutta vähintään saha tauti sitä riivaa myös vetopyörää kiertäessään.
Kun ketjunopeus kohoaa yli kolmenkymmenen metrin sekunnissa, joutuu ketju ja muutkin terälaitteet todella erittäin koville.
Jos joku laittaa liian ison vetorattaan tehokkaaseen sahaan, alkaa ketjusta tulla palasia.
Joskus uudessa sahassa uusi teräketju katkesi hyvin pienellä käytöllä ja tarkastelussa se osoittautui olevan ”poikkeimissa” useasta kohdasta, eli ketju oli korjauskelvoton.
