Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Oire on ihan selkeästi vika kytkimessä. Äkikseltään lähtisin kytkinjousta vaihtamaan.
Outoa on se, että saha alkoi toimia moitteetta ilman, että siinä olisi joku vika löytynyt ja poistettu.Metsänuudistamiskuvioissa on aina mukana ylispuiden, siemenpuiden ja verhopuiden poisto. Tämä siksi, että ne haittaavat uuden puusukupolven kehitystä.
Myös taimikon käsittelyssä on ohjeet edelleenkin, että lehtipuu perataan varhaisessa vaiheessa pois havupuutaimikosta ja harvennusvaiheessa pyritään koivusekoitusta tehtäessä jättämään vain metrin – puolitoista lyhyempinä, kuin esim männyntaimet.Vaikka palstalla onkin useita varsin utopistisia menetelmiä esitelty, ne voidaan kuitata sillä, että: Niiden esittäjät ovat vieraantuneet tosielämästä niin kauas, että sillä saralla ei tulevaisuudessa puuntuottaminen ole mitenkään esimerkillistä.
”Susi söi eväät”. Kun Jeessi on konttaillut metsässä (kenenkähän lienee) moottorisahan kanssa kaatelemassa taimikosta ylispuita, hän on kaadellut susipuita, jotka olisi pitänyt kaataa jo silloin, kun taimikko perustettiin. Susipuu on syönyt muiden eväät ja muodostaa vuosien aikana reiän, joka on sen jälkeen kun susi on kaadettu, selkeä aukko metsässä.
Kun mennään katsomaan männyn siemenpuualuetta, jossa siemenpuut ovat olleet parikymmentä vuotta, niin voimme todeta, että silloin kun puut ovat n. 15 – 20 metrin päässä toisistaan, niiden välillä on aukko, jossa ei ole juurikaan männyntaimia. Kun siemenpuiden väli on esim kaksikymmentä metriä, on aina emopuun juurella tyhjä alue, jonka reunoilta alkaa taimikko, joka vasta lähes kymmenen metrin päässä on muun nuoren metsän korkuista, eli 8 – 10 metristä.
Tuossa tapauksessa siemenpuut ovat muuttuneet susipuiksi.
Totta ! Hulluahan se on paikkailla moottorisahalla tehtyjä virheitä .
Tästä oppineena Finsilva ei jätä enää nykyisin uudistusalalle yhtään aluskasvoskuusta kasvamaan ja toisaalta taimikoiden varhaisperkauksessa poistetaan kaikki lehtipuu .
Lähetetty: 15 h, 36 min sitten
Lähettäjä: suorittava porrasKun metsänhoito on ollut täysin laiminlyöty, niin noita ”susipuita sitten kaadellaan maahan.
Ensimmäinen käsittely pitää tehdä uudistusalan raivauksena. Ohje oli niiden pikkuruisten alikasvoskuusten suhteen: Repikää juurineen irti, ettei kantoon jää yhtään oksaa. Perkauksessa kaikki muu puulaji pois, vain uudistettava puulaji jätetään.
Männyntaiminossa poistetaan etukasvuiset ja allejääneet.Noissa hommissa ei tarvitse m-sahaa, jos liikkeellä on oikeaan aikaan.
Minulle on jäänyt edelleen epäselväksi, mikä onni siitä puunkorjuun kustannusten verovähennysoikeudesta olisi puunmyyjälle?
Eihän siitä olisi iloa kuin tappiollisessa savotassa, mutta kannattaisiko sellaisia tehdä muutenkaan?
Lähetetty: 53 min sitten
Lähettäjä: Puun takaaEipä tuo asia ole takuulla selvinnyt Jovainille, eikä Lauri-Vaarillekaan. Kunhan sekopäissään jauhavat, mutta kun kilju loppuu, asia vaimenee.
Tyhmä kysymys tähän väliin. Voinko käyttää 1,5mm ja 1,3mm ketjua samalla vetorissalla?Mietin vain että voiko niitä vaihdella sahasta toiseen. Sisältöä on muokattu
Lähetetty: 10 h, 22 min sitten
Lähettäjä: Aleksi SKysymys ei ole tyhmä, yleensä ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä. On korkeintaan tyhmiä vastauksia.
Ketjun vetolenkin vahvuus ei vaikuta vetorissan valintaan, koska ne ovat sen verran väljällä uralla varustettuja. terälevy pitää olla ketjun mukaan, eli kapealle ketjulle kapeaurainen ja leveämmälle ketjulle leveäuraisempi.
0,2 milliä ei ole paljon, mutta kyllä se tuntuu – ainakin lompakossa.Normaalisti R- sahalla viedään n. 2,5 – 3 metriä leveää soiroa. Jos keskileveys on 2,5 metriä, joutuu hehtaarilla kävelemään raivaten n. 4 km.
Lisäksi kävelyt varikolle. Kuka hyvänsä voi mennä kokeilemaan kävelyä ja raivausta, kuinka paljon menee aikaa kilometrillä.Valehtelumesterit voivat kyllä soperrella 1:n – 3 :n hehtaarin kävelystä 300 € / ha, mutta verotiedot takuulla näyttävät jotenkin erilaista tulosta. ( vuosiansiot 15 – 20 000 € / vuosi)
Nämä ovat samoja tyyppejä, joilla teräketju ei veny, eivät ikinä milloinkaan vaihda vetorissaa, jotka teroittavat RS:n terän vain kerran viikossa, tai muita huimia suoritteita.Eräs ”metsuri” oli Metrsähallituksella hakkaamassa harvennushakkuuta. Hän kulki n. 25 km:n työmatkaa yksin autollaan ja sai enemmän kilometrikorvausta kuin työpalkkaa. Muutaman kuukauden kuluttua hänet vapautettiin työ orjuudesta.
Se, joka ei koe kallista uudistamisinvestointia ongelmaksi metsätaloudessa, ei ole rehellinen itselle eikä toisille. Lähes kaikissa tapauksissa huomattavasti kannattavampaa olisi vastaavalla rahalla ostaa esim. uutta metsää jne. ja tyytyä luontaisiin menetelmiin. Sen toteamiseen ei suuria matematiikan taitoja edes tarvita.
Metsäopetuksen ongelma on ollut kritiikitön maksimaalisen puumäärän tavoittelu. Se on ollut uskonkappale, jonka varaan kaikki on rakentunut, eikä sitä ole saanut kyseenalaistaa.
Tahvonen kommentoi jossain vaiheessa, että hän laittaa metsänhoitajaopiskelijat ajattelemaan omalla päällään ja se on erinomainen asia.
Lähetetty: 50 min sitten
Lähettäjä: Reima RantaTuo järjstelmä, joka luotiin sotien jälkeen, on lisännyt suomen metsien puuvarastot ennätysluokkaan.
Harsintahakkuiden jäljet korjattiin avohakkuin ja viljelemällä.
Paremmassa kunnossa oleviin metsiin tuotiin alaharvennus ja niin saatiin puusto järeytymään.
Avainasemassa oli silloin verotus, joka rokotti maan kasvukyvystä, vaikka se olisi ollut tyhjä, mutta antoi verovapautta avohakkuualueelle, joka uudistettiin ja jonka taimikko todettiin vakiintuneeksi.
Metsäopetus perustui näihin faktoihin ja kannattavuuslaskelmissa otettiin avuksi inflaatio, joka olikin ainoa tekijä, jolla puuntuottaminen saatiin kannattavaksi.
Nyt meillä ei ole enää ollut inflaatiota…
