Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
On uskomatonta, että vanha sahamerkki on sortunut materiaaliin, jollaista löytyy muualta vain kiinalaisista halpiksista.
Virtain MS:n kaveri on jo iät ja ajat myynyt läpinäkyvää (olikohan se uretaaniletkua?) bensaletkua, jota on olemassa eri paksuuksia.
Sitä ei tarvitse vaihtaa kuin kerran.
HVA:n raivureissa on pitkä polttoaineletku, joten varaosaksi kannattaa ostaa ainakin puolen metrin pätkä sopivaa letkua.Meilläkin on paikallisella Tilhikauppiaalla kolmenlaista uretaaniletkua hyllyssä. On toki tyhmemmille asiakkaille alkuperäisiä letkuja, mutta ne ovat hinnaltaan monta kertaa kalliimpia.
Pienimuotoisempaa taimikonhoitoa varten – varsinkin jos joukossa on ylisuurtakin puuta, taikka energiapuun siirtelykaatoa, eli oksineen kasoille,- on olemassa kätevät ja helppokäyttöiset kaatokahvat, joiden avulla voi kaadon suorittaa suorin vartaloin, mutta kuitenkin lyhyeen kantoon.
Jos siirtelykaatokahvoihin asentaa pienehkön sahan ja siihen mieleisensä teräketjun, sillä voi pienempää vesakkoa katkaista suunnilleen niittämällä, kunhan käyttää turvallisuuden takia vain vetävää terää.
Jos pitää kaataa ja katkoa isompaa puuta, – ja myös karsia sitä, kannattaa kaatokahvat irroittaa siksi aikaa ja asettaa ne paikoilleen pienempien puiden kaatoa varten.
Tasa-arvosta nykyisin puhutaan, mutta ainakaan palkoissa työpalkoissa se ei toteudu.
Vaativan ulkoilmassa tapahtuvan mertsurin olisi saatava raivaus- ja/tai m.sahan kanssa bruttona jotain 3000 – 4000 €:n kk-tuloa !Kysymyksessä on ay-järjestön neuvottelutaidoista. Vrt esim. paperiliittoa.
Olen sahauttanut kenttäsirkkelillä muutamia kertoja siemenpuita ja myrskyn kaatoja. Tiliä tehdessä sahuri ja perämiehenä ollut metsuri laskivat sahauskustannusta nähtävästi tessin mukaan.
Minusta heidän ansiot olivat naurettavia verrattuna urakkaluonteiseen työhön – ja jälkeä tuli!Sanoin sen heille itselleenkin, maksoin työn ja menimme sitten syömään kunnon aterian päälle.
Nykymenolla esim. pääkaupiseudulla pelkät asumistuet ylittävät koko maan maanviljelijöiden tuet. Kumpihan siinä lienee tuottavampaa yhteiskuntaa ajatellen ?
Tässä sosiaalisessa yhteiskunnassa on hyvä, jos työn tekijä pääsee samaan kuin nämä moninaiset tuen saajat !
Lähetetty: 53 min sitten
Lähettäjä: harrastelijaTasan ei käy onnenlahjat. Metsätyön – ja monen muun ”oikean” työn asema on ollut jo pitkään sellainen, että niissä on vaikea yrittää parantaa palkkausta perinteisin keinoin.
Jos Metsurit pidättäytyisivät RS-hommista saadakseen taksat nousemaan, kestäisi ”työtaistelu” vuosia jo pelkästään siksi, että porukka on kehnosti järjestäytynyt, siinä on paljon yrittäjämetsureita, rikkureita ja suurimpana tekijänä metsänomistajat, jotka jättäisivät taimikonhoidot täysin tekemättä.Harrastelijan sahautusprojektista sen verran, että jos sahuri on laskenut sahan tuntikustannukset ja palkan itselleen ja peräsahurille, niin periaatteessa minäkään en vastaavassa tilanteessa enää kertotaulua käyttäisi.
Miten voisi perustella edes itselleen, että ryöstää valtavan voiton tyhjästä? (palkan ja verojen päälle).
Sahuuttamalla normaalia sahatavaraa omista puista ei nykyhinnoittelulla juurikaan säästöä tule. Eri juttu on, jos sahuutetaan erikoismittoja.Tuo lyhyiden mittojen hyljintä sahalaitoksilla johtuu usein siitä, että luhyttä sahatavaraa jatkokäsiteltäessä menee lyhyessä laudassa yhtä kauan aikaa kuin pitkässäkin, joten lyhyet tukit vähentävät sahan tuotosta. Pituussuunnassa tukki kulkee samaa vauhtia, on se pitkä tai pätkä ja lajitellut tukit menevät pölkky pölkyssä kiinni.
Kun laudat tulevat lajitteluun ja tasaukseen, ne kulkevat kuljettimilla sivuttain.Rakennuspuutavarassa soirot katkaistaan alle kolmimetrisiksij us niillä koolataan seinää.
Rakennuspuutavara usein sormijatketaanpiiitkäksi – päättymättömäksi soiroksi, joka pätkitään millimtarkasti ohjelman mukaan ennen mitallistamista.
Elikkäs siellä pituudella ei ole merkitystä.
A- tyvet voidaan usein katkoa metsässäkin sangen lyhyiksi. Malliesimerkkinä voi käyttää oven karmeja, joissa pystypuu on 210 senttiä ja ylhäällä oleva vaakapiuu ovenreijän levyinen. Niiden tekijällä ihan hyvä mitta on 3 metrinen soiro.Siksi osarunkomenetelmällä viety tukkiosuus on ostajalle mieleen, kuin myös myyjälle.
”Sehän tässä ongelma onkin, että on eri säännöt hankintakaupoissa ja pystykaupoissa” Lainattua Jovainia.
Hienoa, että olet vihdoinkin oivaltanut se, minkä me muut olemme tienneet jo iät ja ajat:
– Hankintakaupoissa ja pystykaupoissa on eri säännöt,
niin on aina ollut ja niin tulee aina olemaan. Niissä on myös eri hinnat.Eipä tästä jutusta puolta vuotta enempää aikaa enkä tosiaan muista tämän kummemmin mutta valaiskoon ketä muistaa jutun paremmin.
Mutta näin kuitenkin oli ja ilmeisesti siellä on jäseniä kyllä yhteisöistäkin. Onhan siellä yhteismetsiäkin.
Lähetetty: 10 h, 0 min sitten
Lähettäjä: jees h-valtaKysymys on siitä, voiko / saako yhteiskunnan omistama laitos olla jäsenenä jossain tuollaisessa puljussa ja maksella sinne mittavia osuusmaksuja.
Tulkinta ainakin silloin oli se, että ei voi. MG kuitenkin teki tarjoukset, kuten muutkin kartelliin kuuluvat isot firmat.
Homma pyöri niin päivänselkeästi, että kun tänä vuonna myytiin tarjouksen perusteella esim UPM:lle, niin seuraavan vuonna ei UPM:n tarjous kestänyt vertailua. Ja jos seurasi kauppoja, niin ne kiersivät vuoronperää kaikkien kolmen ison kanssa.
Aina vuotuinen kauppa oli niin iso, että sahat, joilla oli omaa puunhankintaa, eivät pystyneet tekemään tarjousta.Luultavasti, jos olisi puutavaralajeittain pyydetty tarjouksia, olisi tukista saatu paras hinta (saha alle kolmenkymmenen kilometrin päässä) ja sellufirmat olisivat saaneet pelkkää kuitupuuta, jolloin siitä olisi voinut tarjota päivän hintaa.
Olisi ehkä myös paikallinen kartonkitehdas pystynyt ostamaan kuusikuitua hyvällä hintaa.Kertokaapa nyt tietämättömälle mistä tietää milloin vetorissa alkaa olla vaihtokunnossa? Huskun ohjeissa käsketään vaihtamaan joka ketjunvaihdon yhteydessä. Eipä ole tullut tehtyä.
Kerran sahaliikkeessä uutta vetorissaa (aivan liian kulunut) hakiessa kysyin asiasta, mutta kunnon vastausta en saanut.
Lähetetty: 3 h, 33 min sitten
Lähettäjä: KoiramiesKun vetopyörän halkaisija on kulunut 0,5 mm pienemmäksi kuin reunan kulumattomasta kohdasta otettu mitta. Taikka tönärillä mitattuna kolon syvyys 0,25 mm tai enempi, kannattaa rissa vaihtaa.
Väitän, että tälläkään forumilla ei ole ketään, joka ei tajua, mikä vaikutus on, kun rissa penenee, mutta hampaiden lukumäärä pysyy samana ja vastaavasti ketju venyy enemmän tai vähemmän.
On eräs tunnettu teräketjumerkki, jonka jokaisessa ketjussa on yksi – kaksi hammasta, jotka ovat niin kovia, että viila menee tylsäksi jokaiselta sellaiselta pinnalta, jolla kovaa hammasta viilataan.
(Se on laaki ja vainaa, viilan kannalta)Muutaman puun takia ei kannata ketjusahaa raijata metsään. Mielestäni suurin haitta hommassa on se, jos joutuu kulkemaan raivauskaskessa, varsinkin, jos puuta on jouduttu kaatamaan oikein reipas kerros maahan.
Jos ”ylisuuria” puita on taimikonhoidossa lakaistava maahan lähes jatkuvasti, niin kyllä siinä ollaan väärään aikaan väärässä paikassa.
Suorittava hakkaa MOTOlla hintelämpää metsää myyntipuutavaraksi.
