Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Lapsellisia määritelmiä: Kun nostaa ketjua, nousee kaksi vetolenkkiä ylös. Aika onnettomia olette. Kun minä nostan, nousee ketju irti laipasta niin paljon, kun viitsin nostaa.
Kun kunnolla nostan, niin napsahtaa uusikin ketju poikki.Olen käyttänyt Tilhin ketjuja jo silloin, kun te ette jaksanut vetää moottorisahaa käyntiin.
Koska ette milloinkaan ole vaihtaneet vetorattaita, teillä ei ketjut rutajamatta pyöri käsin vetäessä, mutta ketjut on näennäisesti kireällä, koska ne ovat niin jäykkiä.MINÄ EN OLEN SAHAN KÄYNTISTÄNYT JOS,E1 OLE TAKSA K0HTILAAN.TÄÄLÄN PÄIN ISÄNTÄT ON VAKAN,VARASIA SEKÄN LAATUN TIETONSIA E1,KELPAA MUUKUN RIIMA.MINÄ OLEN TÄÄLÄN PÄIN SE,RAHA METÄN TEKIÄ TYÖN MA1TA,ON ENENMÄN KUN EHTIN TEHTÄ.ON T’ÄÄLÄNKIN PÄINKIN NIITÄKIN TESIN,TAKSOLA SAHAJIA NIITÄN TULEE SURKU.E1 OLE KAKSISET NIILÄN AUTOT,EN TIETÄ MITEN PESUET PYSYY,LE1PÄSÄ ONK0N EMÄNTÄT HYVÄN PALKASISA VIRKOSA.METURI MOTON KUSKI ONK0N OLTUT,TYÖN MA1TA VAIKAN EI OLE,OLTUT KEMIRAA.
Lähetetty: 47 min sitten
Lähettäjä: AMMATTIMIESNe kuitenkin – ne TES:n mukaisilla taksoilla sahaavat asuvat omissa omakotitaloissaan, elättävät vaimon ja pari lasta, eivät ole velkaa pankille ja kulkevat töissä ihan normaalilla autolla.
Eivätkä silti kersku olemattomilla tuloillaan, hirveillä työsaavutuksillaan, eivätkä odottele joutilaana, saisko välillä töitä, ettei tarvitsisi Soskun luukulta hakea maksusitoumuksia.
En löysää koskaan. Kiristän vaan, kireydestä silloin oikea vetämällä yläpuolelta nousee 2 lenkkiä näkyviin. En sahaa koskaan roikkuvalla ketjulla.
Lähetetty: 2 h, 33 min sitten
Lähettäjä: artoTakuulla sahaat! Kunhan puolikin tankillista on sahaa vingutettu, niin ketju roikkuu.
Kun ketju on niin kireällä, että se ei roiku lämpöisenäkään, sen ääni kuuluu sahan äänen yli.
En tietystikään mitään hehkuta. Esitin vain valistuneen arvauksen.
Mihin muuten kuorellista haketta käytetään?
Minua kyllä ihmetyttää erilaisten firmojen taito vaihtaa puuta tarpeittensa mukaan. Ei ainakaan nyt voi yleisesti puhua mistään mafiatyylistä.
Lähetetty: 3 h, 22 min sitten
Lähettäjä: TimppaTajuatko, mihin käytetään kuoretonta haketta? Siihen tarkoitukseen ei käytetä kuorellista, vaan se menee esim. polttoon tai ns. pururatojen päällisiin, taikka viherrakentamiseen jne.
Kuorellista haketta syntyy, kun kuorimatonta puuta haketetaan.
Puuntakusen kanssa täysin samaa mieltä. Kartellin ensimmäinen vaiheen tarkoitus oli kaataa itsenäiset sahat, joista alkoi olla riesaa. Siksi tukin hintaa nostettiin. Puun kokonaishinnalla ei ollut niin suurta merkitystä, kun jakosuhde muuttui kartellifirmojen eduksi pudottamalla kuitupuun hintaa.
Siis sahat pakotettiin maksumiehiksi. Odotettiin vain, että kaatuisivat tai näivettyisivät hiljalleen kalliin tukin vuoksi. Siten myöhemmin olisi voitu alkaa pudottaa kokonaishintaakin, kun sahat olisi pudotettu pois pelistä, mutta kuten tunnettua siihen vaiheeseen ei päästy.
Onkohan tämä Jätkälle ym liian vaikeaa ymmärrettävää?
Lähetetty: 4 h, 6 min sitten
Lähettäjä: TimppaTuo sinun hehkuttama toiminta on selkeästi Mafian tyyliä. Vielä kun muistetaan se, että sahoilta ei osteta kuoretonta haketta millään hinnalla, ollaan jo selkeästi Mafian menetelmissä ja sehän on rikollista puuhaa.
Missään tapauksessa ja koskaan se ei sovi vapaaseen markkinatalouteen.Vapaassa markkinataloudessa voi ihan hyvin tuon savujaon rinnastaa Bulvaanien käyttöön, jolloin tehdään näennäistarjouksia, joita ”kilpakumppanit” tekevät ja jotka ovat selkeästi epäedullisia ”voittajan ” tarjoukseen verrattuna. Sekään ei ole muuta kuin normaalisti käytössä oleva taso.
Kartelli oli korkeammalla tasolla sovittu ihan samansuuntainen konnuus.
Sen seurauksena vaan tuli lisäksi se, että osa ostomiehistä ei enää tehnyt tarjouksiakaan myyntikohteista, vaan kauppa jäi jopa yhden tarjouksen varaan.Matalan hinnan lisäksi firmat säästivät myös ostomiesten kustannuksista, he tekivät usein puukaupan jakoperustein saadun myyjän kanssa pelkästään toimistolla istuen, eivätkä käyneet leimikolla ennen kuin kauppa oli jo sovittu.
Ei kannattaisi kiistää päivänselvää asiaa, joutuu vain naurunalaiseksi, kun yhtiöt tuomitaan Miljardikorvauksiin.
Käytäntö on osoittanut, että sopivaa olisi ketjun roikkua kylmänä edes vähän, sanotaan millikin on ihan hyvä. Kuumentuessaan ketju venyy hieman.
Sahoissa, joissa on kärkipyörätön laippa, on laipan sivut ”pullot”, jolloin ketju voi olla hyvinkin löyhällä roikkumatta.
Jos jollakulla ketju lähtee päältä suhteellisen usein, ( useammin kuin kerran kuukaudessa), johtuu se virheellisestä käytöstä, ei suinkaan siitä, että ketju on löyhällä.
Kartellin olemassaolo oli kiistaton ja tuomiot on siitä annettu.
Korvauksia vaativat metsänomistajat polttavat nyt rahojaan turhaan, koske kartelli ei vielä ehtinyt heihin kohdistua.
Sanokaa nyt minulle, mikä tässä on niin vaikeata ymmärtää?
Lähetetty: 1 h, 0 min sitten
Lähettäjä: Puun takaaKun kerran itse kysyt, niin vastataan: On todella vaikea ymmärtää se, että SINUN on näköjään mahdotonta käsittää, että isot metsäfirmat ovat tehneet satojen miljoonien (arviolta 2 miljardia) – rikoksen ja aikovat vielä tehdä lisätilin samasta asiasta.
Olen pitänyt sinua keskitasoa älykkäämpänä, mutta näköjään arvioin väärin.
Jos saha on rakennettu niin, että kytkin on lähinnä sahan runkoa ja siitä ulkopuolella on on vasta vetoratas, tulee tukematonta akselia vetorattaan ulkopuolelle muutama sentti enemmän kuin rakenteessa, jossa ratas on vain parin sentin päässä laakerista.
Kun vielä siinä eräässä sahassa akselin pää oli vain noin sentin paksuinen, teki tietenkin esim takapotkun aiheuttama isku akselin päähän kipeää aivan toisella tavalla kuin jos ratas olisi ollut laakerin lähellä.
Sellaiselle kampiakselille liian kireä ketju tekee kovasti ”hallaa”.
