Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä se koura menee puiden sekaan kolhimatta kaikkia runkoja. Saahan täystiheään metsään neljän metrin ajourankin hakattua kolhimatta reunapuita.
Kun jäävät rungot ovat kolmen metrin välein, siellä voi niiden välissä kolhia mielin määrin, kunhan jättää jättöpuut kolhimatta.
Toki tureikko pitää olla pistetty sileäksi, että kuski näkee, missä terskaansa heiluttelee.HVA:lla on mielestäni hyvinkin suuntaa antavana tuo lajittelu erilaisille käyttäjille.
Kokemukseni mukaan on huomattavat erot painoeron lisäksi kaikessa käyttöön liittyvässä tekniikassa. Esim sisuskalut ovat erilaiset. Ammattimalleissa on laadukkaammat laakerit, kampiakselit, männät, sylinterit, kotelot, öljypumput, käynnistinlaitteet, sähkölaitteet jne.
Ammattialli vääntää kovaa ja korkealla, siellä on huippukierrokset parituhatta korkeammalla, samoin vääntö on yläkierroksilla.Se kestää enemmän, kuluttaa vähemän ja tottelee käyttäjäänsä paremmin.
Meillä on ollut satoja metsänomistajia omien sahojensa kanssa ja hekin ovat tunteneet eron lähes aina heti, kun ovat kokeilleet ns ammattimallia.
Yleensä kaupassa hinta antaa osviittaa.
kyllähä pikku tilihi naakuu ja ilo vetellä pienestä rops närreestä oksija poes wua sillä ei ”tos jätkä” tie yhtää mittää..tästähii tuas suahaa viäntee..ei ou ponssen voettanutta nykyvää….tahtosin nähä pikku tilihen miehen jos on tukkia puolet ja loput kuituva…senpä takkii suap unohtoo 201.. kyllä tuo ranka mehtää on soeva peli
Lähetetty: 8 min sitten
Lähettäjä: torppariPyydäppä joku teroittamaan sinulle ketju ihan oikealla viilalla ja säätöhammas tulkin kanssa, niin näet, miten pikkutilhikin puree puuta.
Metsurin taskupakkaus on oikeassa paikassa, kun se on vasemman käsivarren ensisidetaskussa.
Varustevyön paikka on olla sahan kanssa metsässä yöt ja siellä säilytettynä taskupakkaaus homehtuu. (Tieto – ei luulo)Vyön solki pitäisi olla pikalukollinen, jonka saa sekunnissa auki ja loksauttamalla kiinni sina oikeisiin säätöihin.
Kun hakkuulla loppuu bensa, jätän vyön siihen ja kävelen varikolle, joka on noin parinkymmenen metrin päässä. Tankkaus – teroitus, kuppi kuumaa / kesällä kylmää ja takaisin vyön ääreen.
Kyllä ”Sinitaivas” tuli sellaiseen saumaan, että jos sen maahantuoja ei olisi joutunut vaikeuksiin, sahaisivat kaikki ammattilaiset sillä.
HVA:n 242 hyytyi pulverilumen kanssa, mutta Sinitaivas porskutti aivan kuin syyskelillä. Tyhjäkäynti ja kaasuun vastaaminen ihastutti, koneesta ei tunnu tulevan loppua lainkaan.
Vasta HVA 346 antoi vastineen Sinkulle.
Siinäkin on saha, joka tuntuu olevan täysin tunnoton säävaihteluille.Nyt nämä uudet ”ruotsalais-sahat”, jotka on tarkoitettu ammattikäyttöön, ovat juuri sellaisia, että pelaavat hienosti. Tuo arton mainitsema saha on ihan hyvä, vaikka onkin aika pienikuutioinen.
Hinta / laatusuhde on kohdallaan.
Eipä kai niitä pystyynjätettäviä puita ainakaan kaikkia tarvitse kolhia, jos metsässä ei ole muuta kuin poistettavat ainespuut jätettävien lisäksi.
En ole huomannut kokeneiden kuljettajien kolhivan ainakaan kouralla pystypuita, mutta huolimaton käyttäjä näyttää tyvellä iskevän aika herkästi pystypuuta.Ei tosin ole mitään mieltä yrittää kasvattaa yli 2000 runkoa hehtaarilla, jos haluaa tuottaa nopeasti puuta ja jätettävien puiden pysyvän paremmin pystyssä, kun ne ovat saaneet kehittyä oikeassa tiheydessä.
Minä sihtaisin tuollaisen sahan hankinnassa joko : Shindaiwan n. 45 kuutioiseen, Huskun taikka Jonssin – lähinnä ammattimalliin samassa kokoluokassa. 51 kuutioinen on mielestäni Maksimmi.
Mieluummin hieman kalliimpi malli. Älä osta mökkisahaa, älä ”Isäntälinjan sahaa”. Hinta luokkaa viisisataa + €.
Jos Tilhin 201 sopii käteen hyvin, on se ehdottoman hyvä valinta.
Nivelrikot ne vaivaa kyllä minuakin vanhaa ukkoa. Molemmat polvet on ruopattu kierukoiden takia ja nyt lähestyy keinonivel toiseen – syy on sama kuin Wanhallajätkällä = luu hankaa luuta.
On pirullista kun tulee vanhaksi ja kankeaksi. Kävin keväällä tutkimassa yhden rumpuputken tilaa, kun se oli tukossa ja vettä niin pirusti. Siinä oli maassa jotain vanhaa kaapelia ja kenkä takertui siihen – Ei muuta kuin selälleen sinne kuravelliin! Kyllä se potutti ja toisaalta naurattikin, mutta surkeetahan se on.
Reima Ranta: – ”Kasvamaan jätettyjen puiden laatua ei voi enää harvennuksen jälkeen arvioida eli oleellisin tekijä unohdetaan”.
– Mitä yrität tuossa todistaa? Poistettujen puiden laatua ei voida arvioida sen jälkeen, kun ne on hakattu!
Reima myös kirjoittaa: -” En tiedä moista menettelyä millään muulla alalla”.
– Miltä muulta alalta? Millä muulla alalla tehdään puukauppaa?
Nuo tuollaiset arviot ovat täysin anuksesta, niillä ei ole minkäänlaista pohjaa.
Meillä on vain yksi metsäala ja vain sillä toimitaan metsäalalle sopivalla tavalla.
Etkö muista Tuomarniemen varoituskuusikkoa? Sellaista on ”Jatkuvan kasvatuksen” tulevaisuus.
